2010-luvulla Laatuyhdistyksen toiminta uudistuu

Maailmanlaajuisen finanssikriisin päätyttyä euro ajautui kriisiin, joka levisi moneen Euroopan maahan. Suomen talouskasvu hiipui. Yleinen taloustilanne on aiheuttanut haasteita myös yhdistyksen toiminnalle.

Laadunhallinnassa lean-ajattelu ja tilastolliset menetelmät kiinnostavat, samoin prosessien kehittäminen. Kilpailukyky on esillä enemmän kuin koskaan ennen. Kestävä kehitys, vastuullisuus, digitaalisuus, tietoturva, työturvallisuus ja koko arvoketjun hallinta puhuttavat.

 

 

 

 

 

Innovaatiokisa kansainvälistyy

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailusta on kehittynyt kansainvälisesti arvostettu kilpailu. Sen tavoitteena on lisätä innovaatioiden tunnettuutta ja kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön innovaatiotoiminnassa.

Vuonna 2015 kilpailuun osallistuivat Suomen lisäksi Viro, Ruotsi, Latvia, Unkari, Tšekin tasavalta, Kazakstan, Israel, Baskimaa ja Liettua.

Laatukeskus toimii niin kuin opettaa

Koko 2010-luku on ollut Laatukeskukselle oman toiminnan systemaattista kehittämistä, jota toimitusjohtaja Tani Järvinen on luotsannut vuodesta 2011 lähtien.

WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä myönnettiin toimistolle vuonna 2012. Eurooppalainen EFQM Committed to Excellence 2 stars -tunnustus myönnettiin vuonna 2013 ja ISO 9001 -standardi vuonna 2014.

Lokakuussa 2015 Laatukeskuksen toiminnan ja tulosten taso arvioitiin kattavasti European Foundation for Quality Managementin (EFQM) toimesta. Yhdistys saavutti arvioinnissa Recognised for Excellence 4 star -tunnustuksen, joka myönnettiin kansainvälisen arviointiryhmän tekemän arvioinnin perusteella.

Tunnustukset ovat osoitus siitä, että yhdistys toimii niin kuin opettaa. Yhdistyksen jäsenille pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ilmenee muun muassa kehittyvinä palveluina kuten e-oppimisympäristönä.

Jäsenmäärä

Laatuyhdistys on kasvanut ja kehittynyt valtakunnalliseksi yhdistykseksi. Yhdistyksen jäseninä oli noin 450 suomalaista yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiota vuonna 2015.  Lisäksi toiminnassa on mukana tuhansia liiketoiminnan kehittäjiä ja vaikuttajia.

Viestintä monipuolistuu

Laatuyhdistys pyrkii lisäämään laatuasioiden näkyvyyttä ja tunnettuutta eri viestintäkanavilla. Laatu-lehdet ja Laatu-TV ovat avoimia ja ilmaisia kaikille, joten laadun teemoihin voi päästä missä ja milloin tahansa tahansa tutustumaan. Keskusteluun laadusta ja kilpailukyvystä voi osallistua sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.

Laatuyhdistys tekee myös yhteistyötä Kauppalehden kanssa ”Laatu ratkaisee” -juttusarjan merkeissä. Juttusarja esittelee yrityksiä, jotka ovat kehittäneet omaa toimintaansa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.

Kansainvälistä yhteistyötä

Laatukeskus tekee aktiivisesti yhteistyötä kansainvälisten laatua edistävien organisaatioiden kanssa. Koulutuksia on kehitetty systemaattisesti kansainvälisten laatuorganisaatioiden sisältöjen ja tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkeinä EFQM Assessor, Laatu- ja kehityspäällikkö –valmennus (EOQ) ja Lean Six Sigma –valmennukset (ASQ).

Laatukeskus vaikuttaa kansainvälisten laatuorganisaatioiden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen toimikuntien kautta. Yhdistys on mukana EFQM-arviointikriteeristön ja ISO-standardien kehittämisessä.

2016 Laatuyhdistys 50 vuotta

Suomen Laatuyhdistys ry eli Laatukeskus Excellence Finland on kehittänyt suomalaista kilpailukykyä 50 vuotta. Vankan kokemuksen pohjalle on syntynyt tässä päivässä elävä ja tulevaisuuteen suuntautunut yhdistys. Tämä ei olisi onnistunut ilman jäseniämme, joten suuret kiitokset kaikille jäsenillemme ja kannattajillemme kuluneista vuosista.

Toivomme yhä uusien jäsenien sekä yhteisöjen liittyvän mukaan toimintaamme edistämään suomalaista laatuajattelua ja toiminnan kehittämistä. Sillä suomalaisten organisaatioiden menestyessä kasvaa koko Suomen kilpailukyky.

2000-luvulla Laatuyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi

2000-luvulla Suomi kansainvälistyi. Suomessa  vallitsi talouden nousukausi, joka päättyi finanssikriisiin vuonna 2008. Nokian merkitys Suomen taloudelle oli suuri. Suomen kansa valitsi vuonna 2000 ensimmäisen kerran tasavaltansa johtoon naisen, presidentti Tarja Halosen.

Digitaaliset työkalut helpottivat prosessijohtamista, tilastollisten menetelmien käyttöä ja laadunhallintaa yleisesti. Luovuuden hyödyntäminen ja innovaatiot nousivat tärkeiksi keinoiksi palveluiden, tuotteiden ja toiminnan kehittämisessä.

Laatuyhdistyksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Risto Lintula luovutti toimitusjohtajan viestikapulan Pia Kaumalle vuonna 2006. Samana vuonna Laatuyhdistys muutti Pitäjänmäestä Keilarantaan. Laatuyhdistyksen toiminnallisena agendana vuosille 2008-2011 olivat verkostojen tuloksellisuus, palveluiden laatu ja innovaatiot, johtaminen ja toiminta muutoksessa. Pia Kauma siirtyi kansanedustajaksi vuonna 2011.

EFQM Forum pidettiin Helsingisssä

Kansainvälinen EFQM Forum järjestettiin vuonna 2003 Helsingin Messukeskuksessa. Tässä kansainvälisessä liikkeenjohdon kongressissa puhujina oli huippunimiä niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kongressissa oli noin 1300 osallistujaa. Tilaisuus huipentui Euroopan laatupalkinto-tilaisuuteen. Palkinnot jakoi silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.

 

 

 

 

 

 

Arviointipalvelut kasvoivat

2000-luvulla asiantuntija- ja konsultointipalveluiden kysyntä kasvoi. Asiantuntijahankkeita tehtiin laajasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Konsultointi- ja koulutuspalvelujen kasvaessa toiminnot eriytettiin omiksi yrityksiksi. Excellence Finland Consulting Oy ja Excellence Finland Training Oy perustettiin vuonna 2006.

Uudistuksia Suomen Laatupalkintoon

Suomen Laatupalkinto -kilpailuun osallistui keskimäärin 15 organisaatiota vuosittain. Kilpailun kriteeristönä toimi vuodesta 2001 alkaen kymmenien tuhansien eurooppalaisten organisaatioiden käyttämä EFQM Excellence -malli. Näin alennettiin kynnystä osallistua Euroopan laatupalkintokilpailuun. Suomen tasavallan presidentti jakoi Suomen Laatupalkinnon vuosittain juhlagaalassa Kalastajatorpalla.

Vuosikymmenen lopussa Suomen Laatupalkinto -kilpailu korvattiin kolmitasoisella Excellence Finland –kehitysohjelmalla. Asiakkaat olivat vahvasti mukana uudistustyössä. Arviointipalvelujen valikoimaa uudistettiin kansainvälisen vertailun ja kotimaisen kehitystyön tuloksena. 

   

 

 

 

 

Excellence Finland –kehitysohjelma jakautuu kartoitukseen, arviointiin ja finaaliin. Finaali korvaa entisen Suomen Laatupalkinto -kilpailun, ja siihen voi osallistua myös ilman kirjallista hakemusta.  Kartoitukseen ja arviointiin voi osallistua, vaikka ei tavoittelisi palkintoa finaalitasolla.

Kun Suomen laatupalkinto -kilpailuun osallistuivat vuosia laatupalkintomallin avulla kehitystyötä tehneet organisaatiot, Excellence Finland -kehitysohjelmaan voi lähteä kuka tahansa. Riittää, että on halu tietää, millä tasolla oman organisaation toiminnan laatu on sekä tahtoa kehittää omaa toimintaa systemaattisesti. Kehitysohjelma perustuu kansainvälisesti käytössä olevaan Excellence-malliin (EFQM), kuten aiemminkin, mutta mukaan lähteminen ei edellytä mallin tuntemusta.

 

 

 

 

 

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu on järjestetty Suomessa vuodesta 2007. Laatuyhdistyksen organisoiman kilpailun tavoitteena on lisätä Suomessa syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa.

Kilpailun voittajat seulotaan tarkasti kilpailun kriteerejä vasten, joissa arvioidaan innovaation uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, oppimista, asiakaslähtöisyyttä sekä tuloksellisuutta. Voittajien valinnan tekee kilpailun tuomaristo kokeneiden arvioijien ja asiantuntijoiden esitysten perusteella.

Päättävien jäsenten määrä kasvoi

Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 2000-luvulla. Erityisesti päättävien jäsenten määrä miltei kaksinkertaistui vuosina 2009-2010.

Laatuviesti uudistui

Laatuviesti uudistui vuonna 2001 eXBa-lehdeksi. Lehden nimi tulivat sanoista excellence (erinomaisuus) ja ba (oppiva yhteisö, vapaasti suomennettu japanin kielestä). Vaikeaksi mielletty lehden nimi vaihdettiin Laatulehdeksi 2000-luvun puolivälissä. Lehteä jaettiin laajasti mm. Talouselämän välissä. Sähköiseksi Laatu-lehti muuttui vuonna 2012.

Organisaatiorakennetta selkeytettiin

Suomen Laatukeskuksen  nimi muutettiin Laatukeskus Excellence Finland Oy:ksi vuonna 2009. Samalla yritykseen sulautettiin koulutus- ja konsultointiyritys.  

Suomen Laatuyhdistys omistaa 100 %:sti Laatukeskus Excellence Finland Oy:n, joka tukee yhdistyksen toimintaa keskittymällä koulutukseen ja asiantuntijapalveluihin. Brändinimenä käytetään Laatukeskus Excellence Finlandia.

 

1990-luvulla Suomen Laatuyhdistyksen toiminta kasvoi

1990-luvun alkuvuosina Suomi pyristeli laman kourissa. Idänkauppa romahti, maassa oli pankkikriisi ja työttömyys kasvoi. Suomi suuntasi katsettaan  länteen ja liittyi vuona 1995 Euroopan Unionin jäseneksi. Taloudellinen elpyminen alkoi.

Kokonaisvaltainen laatuajattelu yleistyi Suomessa. Total Quality Managementin (TQM) eli kokonaisvaltaisen laatujohtamisen avulla organisaatiot pyrkivät erinomaisuuteen kaikissa toiminnoissaan. Organisaation jäseniä koulutetaan ja kannustetaan jatkuvaan toiminnan parantamiseen.

Maailman laatukongressi

Yhdistyksen suurin tapahtuma koko sen olemassaoloaikana oli vuonna 1993 järjestetty Maailman Laatukongressin isännyys Helsingissä. Kongressin teemana oli ”Information, Communication, Knowledge and Quality.” Paranevat yhteydet Baltiaan olivat eräs kokouksen sivujuonteista. Kongressiin osallistui 1200 osanottajaa 51 maasta.

Kongressin ansiosta yhdistyksen tunnettuus parani niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Kongressin taloudellinen onnistuminen mahdollisti uudistukset yhdistyksessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksestä konserniksi

Suomen Laatuyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Yhdistyksen laajentuneen ja aktivoituneen toiminnan seurauksena yhdistyksen toimintoja täytyi selkeyttää ja resursseja lisätä. Uudistukset realisoituivat organisaatiomuutokseen ja vuonna 1996 tehtyihin sääntömuutoksiin. Laatuyhdistyksen rinnalle perustettiin Laadunkehittämisen kannatusyhdistys.

Laadunkehittämisen kannatusyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1995. Sen perustajina olivat suuryritykset ja julkishallinnon organisaatiot. Näiden ylin johto sitoutui näkyvästi laatujohtamisen edistämiseen yhteiskunnan kaikilla alueilla.

Johtamisen laadun parantamisessa ja mittaamisessa oli työvälineenä Suomen Laatupalkinto. Kannatusyhdistyksen tehtävänä oli vastata laatupalkintokilpailun arviointiperusteiden kehittämisestä, kilpailuprosessin valvonnasta ja viestinnästä. Kannatusyhdistyksen jäseninä olivat yhteisöjäsenet.

Suomen Laatuyhdistys ja sen Koulutus Oy vastasivat yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta ja  laatupalkintokilpailun toteuttamisesta. Laatuyhdistyksen jäsenet koostuivat henkilöstöjäsenistä.

Yhdistyksen toiminnasta oli pitkään vastanneet Jyrki ja Tarja Jalasto. Vuodesta 1993 alkaen yhdistyksessä toimi osa-aikainen toiminnanjohtaja Timo Aro. Toiminnan kasvaessa yhdistykseen palkattiin vuonna 1994 toimitusjohtajaksi Risto Lintula. Hän ohjasi yhdistystä liiketoimintamaiseen muotoon.

Laatuyhdistys ja Koulutus Oy muuttivat vuonna 1994 isompiin tiloihin Helsingin Pikku-Huopalahteen. Toiminnan kasvaessa tilat kävivät ahtaaksi Mannerheimintielläkin ja Laatuyhdistys muutti Pitäjänmäkeen vuonna 1998.

Laatukeskus syntyi keväällä 1998, kun Suomen Laatuyhdistys ja Laadunkehittämisen Kannatusyhdistys yhdistivät voimansa.

Jaostoiminta vilkastui

Yhdistyksessä toimi 1990-luvulle asti kymmenkunta maantieteellistä ja teemallista jaosta, joiden pääpaino oli koulutuksessa.  Jaosten toiminta oli eritasoista, toiset toimivat aktiivisesti ja toiset satunnaisesti.

Vuonna 1993 jaostoimintaa aktivoitiin puhumalla jaostoiminnan puolesta eri tilaisuuksissa, kirjoittamalla jäsenkirjeisiin ja Laatuviestiin. Tämän seurauksena jaostoiminta vilkastui ja yhdistykselle tuli kiire laatia säännöt jaosten perustamiseksi. Esimerkiksi Turun aluejaos ja SavoQ perustettiin vuonna 1993.

Toimivien jaosten määrä on vakiintunut noin viiteentoista. Jaokset ovat maantieteellisen, laadunkehittämisen ja toimialan mukaan jaettuja. Jaosten toiminta koostuu teemakokouksista, seminaareista, yritysekskursioista ja projektityöskentelystä. Jaosten toiminta on jäsenlähtöistä.

Laatupalkinnon organisointi ammattimaistui

Laatupalkinnon kehittäminen oli yhdistyksen keskeisempiä projekteja 1990-luvulla. Laatuyhdistyksen ja Suomen laatupalkintoiminnan selkeyttämiseksi perustettiin Laadunkehittämisen Kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistyksen tavoitteena oli Suomen kansallisen kilpailukyvyn parantaminen.

 

 

 

 

 

Laatupalkinnolla pyrittiin luomaan tunnettuudeltaan hyvä kansallinen palkinto, jonka voittajat voivat menestyvinä organisaatioina olla esimerkkinä laatutyön soveltamisesta ja tulosten saavuttamisessa. Laatupalkintoa kehitettiin kansainvälisesti vertailukelpoiseksi.

Laatupalkinnon arviointikriteerit koskivat koko organisaation toimintaa ja sen jatkuvaa kehitttämistä. Kilpailun arvioijia olivat yritysten ja organisaatioiden johtotehtävissä toimivat henkilöt, jotka Laatuyhdistys koulutti arvioijamaan. Kilpailuun liitettiin arviointipalautteen antaminen kaikille osallistujille.

 

 

 

 

Laatupalkinnon nimi muuttui Suomen laatupalkinnoksi vuonna 1990, kun pääministeri Harri Holkeri julisti vuoden 1991 kilpailun avatuksi. Teollisuus-, palvelu- ja PK-organisaatiot kilpailivat omissa sarjoissaan. Presidentti Martti Ahtisaari jakoi laatupalkinnot  vuonna 1995.  Presidentin myöntämästä laatupalkinnosta muodostui käytäntö.

Palkinnosta kilpailevien organisaatioiden määrä kasvoi ja monipuolistui. Myös julkishallinnon organisaatiot alkoivat osallistua kilpailuun. Vuonna 1995 Uudenmaan lääninhallitus haastoi lääninsä kaikki koulut ja oppilaitokset laadunkehittämistalkoisiin. Maaherran Laatupalkinto jaettiin Vantaanjoen lukiolle samana vuonna.  

 

 

 

 

 

Aktiivista toimintaa

Kasvaneen jäsenmäärän turvin ja vuoden 1993 kongressin tuomin varoin Suomen Laatuyhdistys levitti aktiivisesti laatuajattelun ja toiminnan kehittämisen sanomaa.

Yhdistyksen tarjoamien kurssien, arviointipalvelujen, Laatuviestin ja tilaisuuksien lisäksi järjestettiin laatuviikkoa, Week of Excellenciä. Tällöin koko viikon ajan tuotiin esille laadun ja johtamisen parhaita käytäntöjä ja laatupalkintovoittajia. Week of Excellence kutistui 2000-luvulla päivän mittaiseksi tapahtumaksi ja loppui lopulta kokonaan.

Vuosittain järjestetyn Laatupäivän ja Maailman Laatupäivän lisäksi yhdistys järjesti laatuajattelun Road Show -kiertueita maakuntiin. Yhdistys teki myös tutkimuksia ja jakoi stipendejä mm. ulkomailla tapahtuvaa laatualan jatko-opiskelua varten.

Laatuyhdistys oli aktiivinen toimija kansainvälisissä laatuorganisaatioissa. Laatupäiville ja muihin tilaisuuksiin saapui yleisesti luennoitsijoita Japanista ja USA:sta. Lisäksi seurattiin kansainvälisiä laatualan oppeja ja uutuuksista tiedotettiin eteenpäin jäsenistölle. 1990-luvulla rakennettiin myös yhteyksiä Viroon auttamalla sen paikallista laatutoimintaa käyntiin ja edistämällä sen kansainvälisiä yhteyksiä.

Kaiken kaikkiaan Suomen Laatuyhdistyksen toiminta ammattimaistui 1990-luvulla. Koulutus- ja palvelutarjonta kasvoivat jäsenmäärän kasvaessa.

Laatutenavat

Suomen Laatuyhdistys halusi opettaa laatu- ja jatkuvan kehittämisen ajattelua lapsille amerikkalaisen laatuorganisaation ASQ:n Koalaty Kid -ohjelman innoittamana.

Vuonna 1998 järjestettiin Laatutenavat-kokeilu, jossa mukana oli kolme pääkaupunkiseudun ala-astetta. Lasten kanssa tehtiin yhdessä laatukäsikirjat ”laatua läksyjen lukuun”. Opettajille puolestaan opetettiin perusasioita laadusta. Laatutenavat-projekti osoitti, että lasten ei ole vaikeaa omaksua laatuasioita.

1980-luvulla Laatuyhdistyksen koulutusta laajennettiin

Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta. Talouskasvu oli tasaista, töitä riitti ja ihmiset vaurastuivat ja kuluttivat. 1980-luku oli myös hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin.

Laatuajattelu laaja-alaistui 1980-luvulla. Puhuttiin työyhteisön kommunikaatioista, standardisoinnin uudesta merkityksestä ja tuotevastuun merkityksestä laadunohjaukseen. ISO 9000 –standardi muutti laatumaailmaa kertaheitolla vuonna 1987.

Yhdistyksen nimeksi Suomen Laatuyhdistys

Yhdistyksen nimi muutettiin Suomen Laatuyhdistykseksi vuonna 1982. Nimenvaihdoksella haluttiin korostaa laadunvalvonnan kutistuvaa merkitystä. Laatutyössä haluttiin painottaa johtamisen ja kaikkien työntekijöiden vastuuta.  

Yhdistyksen toimintaa ryhdistettiin. Uusia jaoksia perustettiin mm. eri ammattiryhmille, toisia jaoksia taas lopetettiin tai toimintaa aktivoitettiin. Yhdistyksen toiminnan haluttiin olevan kaikilla tasoilla tarkoituksenmukaista.

Japanilainen laatuguru Suomessa

Yhdistyksen koulutustoiminta kasvoi 1980-luvulla huomattavasti. Ulkomaiset luennoitsijat olivat yleisiä. Erityisesti japanilaisen laatugurun Noriako Kanon vierailut Suomessa herättivät innostusta. Kano kävikin 1980-luvun alussa useaan kertaan.

Kano tutustui suomalaisiin yrityksiin ja tehtaisiin, minkä perusteella Kano laati suomalaisesta teollisuudesta yhteenvedon. Kanon mukaan Suomessa teknologia ja työntekijöiden koulutus olivat korkealla tasolla, mutta ongelmat liittyivät resurssien hyödyntämiseen ja johtamiseen. Kanon mukaan suomalaiset käsittivät laadun ja sen mahdollisuuden liian suppeasti. Kano painotti totaalista laadunohjausta, jota yhdistyksen koulutustoiminta alkoi painottaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koulutusyhtiö perustettiin

Yhdistyksen järjestämä koulutus kasvoi 1980-luvulla niin paljon, että vuonna 1984 perustettiin julkaisu- ja koulutusyhtiö Laatuteema Oy. Samalla yhdistyksen logo vaihtui Gaussin hatusta monipuolisuutta viestiväksi pyramidiksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1987 Laatuteeman nimi vaihdettiin Suomen Laatuyhdistys Koulutus Oy:ksi. Sen toiminnan tavoitteena oli jäsenistön osaamisen kehittäminen sekä oppilaitosten ja vastaavien koulutusohjelmiin vaikuttaminen. Koulutuksia pidettiin tärkeinä jäsenetuina. Lisäksi yhdistys julkaisi tutkimusraportteja ja kirjoja.

Kansainvälisen laatuajattelun levittäminen oli yhdistykselle tärkeää. Erityisesti Juhani Anttila toimi  kansainvälisten yhteyksien hyväksi. Yhdistyksellä oli pysyvästi viralliset edustajat laatualan kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteydet ulkomaille syntyivät myös kongressimatkoista, Suomeen saapuvista luennoitsijoista ja alan kansainvälisen kirjallisuuden ja lehtien seuraamisesta.

Vuonna 1988 Suomen Laatuyhdistyksen Koulutus Oy solmi yhteistyösopimuksen Oy Saab-Valmet Ab:n ja Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskuksen kanssa. Sopimuksella perustettiin Uuteenkaupunkiin Laatuinstituutti, jonka ohjelmasta pääosin vastasi Laatuyhdistyksen Koulutus.

Koulutustoiminnan tuloksellisuus mahdollisti yhdistyksen ja koulutusyhtiön yhteisten, pysyvimpien tilojen vuokraamisen Espoon Laaksolahdesta. Yhdistyksen toiminta perustui 1980-luvulla vapaaehtoisuuteen, mutta koulutustoiminnan vaatimat toimistorutiinit helpottivat myös yhdistyksen juoksevien asioiden hoitoa.

Suomalainen laatu -kampanja ja Laatuviesti-lehti

Vuonna 1986 toteutettiin yhdistyksen mittakaavassa suuri Suomalainen Laatu -julkisuuskampanja. Sen tavoitteena oli nostaa yhdistyksen tunnettuutta sekä suomalaisten ja yritysten laatutietoisuutta. Lehti-ilmoitusten, radio- ja TV-ohjelmien sekä tietoiskujen avulla yhdistys edisti onnistuneesti laatuajattelua.

Laatukampanjan yhteydessä syntyi laajempaan jakeluun suunnattu lehti. Aluksi Laatuviesti oli lähinnä jäsenlehti, joka jakoi myös laatutietoutta.

Maailman Laatupäivä

Maailman laatupäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 eurooppalaisen laatuorganisaation EOQ:n aloitteesta.

Maailman Laatupäivä oli yhden päivän ytimekäs seminaarityyppinen tilaisuus, joka oli suunnattu ylemmälle johdolle. Esitelmöijiksi ja alustajiksi hankittiin arvovaltaisia politiikan, tieteen ja liike-elämän edustajia.

Vuonna 1974 kansainvälinen laatukonferenssi Suomessa

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit rakennettiin 1970-luvulla. Se oli myös vahvaa yhteiskunnallisen järjestötyön aikaa.  

Jorma Veräjänkorva järjesti ensimmäisen laatukoulutuksen Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1973. Myöhemmin aineistot koottiin Laatutekniikka-kirjaksi.

Euroopan laatuorganisaation EOQC:n konferenssi järjestettiin Espoon Dipolissa vuonna 1974. Konferenssiin osallistui 527 osanottajaa 25:stä maasta. Onnistuneen konferenssin seurauksena Suomen Laadunvalvontayhdistyksen kotimainen ja ulkomainen tunnettuus lisääntyi, yhteistyö EOQC:n kanssa tiivistyi ja mielenkiinto laatuasioita kohtaan kasvoi.

 

 

 

 

 

Yhdistyksen toimintaa laajennettiin

Suomen Laadunvalvontayhdistyksen järjestämää koulutuksen tasoa haluttiin nostaa ja toimintaa säännönmukaistaa EOQC-konferenssin tuomin varoin. Yhdistyksen hallitus laati Lennart Heinrichsin johdolla pitkän tähtäimen suunnitelman yhdistyksen toiminnan tehostamiseksi vuonna 1975.

Yhdistyksen toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita muokattiin. Osapäiväinen sihteeri palkattiin. Laatutekniikan edistämisrahasto perustettiin vuonna 1975 yhdistyksen pääoman hoitamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Yhdistyksen toiminnassa korostettiin jäsenien laatukoulutusta. Yhdistys pyrki myös vakuuttamaan yritykset ja viranomaiset laatutekniikoiden taloudellisesta hyödystä. Keinoina oli osallistuminen yleisiin keskusteluihin, yhteydet eri organisaatioihin ja vaikuttajiin, laatukoulutuksen järjestäminen sekä tunnustuspalkintojen ja stipendien jakaminen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Komiteat toiminnan keskiössä

Yhdistyksen jäsentoimintaa haluttiin aktivoida. Yhdistyksen komiteoille ja jaoksille laadittiin toimintasuunnitelmat. Yksi komiteoiden ja jaosten tärkeimpiä tehtäviä oli yhteyden pitäminen oman alan vastaavien kotimaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Sanastokomitea suomensi kansainvälisen laatusanakirjan vuonna 1976, standarditoimikunta laati SFS 4010 -standardin ja tilastotekninen komitea työskenteli valvontakorttien kanssa. Laatukustannuskomitea julkaisi ”Laatukustannukset kuriin” -julkaisun vuonna 1975 ja Laatukustannuskäsikirjan vuonna 1977. Laatukustannuskomitean työ muodosti pohjan koulutustoiminnalle.

Koulutuskomitea toi Suomeen kansainvälistä laatuajattelua julkaisujen ja luennoitsijoiden avulla. Japanilaisia laatupiirejä pidettiin onnistuneina, joiden soveltamisessa suomalaisilla olisi opeteltavaa. Yhdysvaltalainen laatuguru Juran luennoi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1973.

 

 

 

 

 

Laatukoulutus aloitettiin

Suomalaisen laatukoulutuksen tarve oli ilmeinen. Varsinaista laatukoulutusta oli tarjolla vähän, vaikka yrityksiin haettiin mm. laadunvalvontapäälliköitä ja laatuteknikoita. Jorma Veräjänkorva ja Jussi Kuppila vastasivat pitkälti Suomen Laadunvalvontayhdistyksen koulutustoiminnasta 1970-luvun puolivälistä lähtien.

Veräjänkorva halusi yhdistyksen edesauttavan alan koulutusta myös keskiasteen oppilaitoksissa. Keskiasteen teknillisissä opinnoissa nähtiin laatutekniikka yhtä keskeiseksi kuin talousoppi. Opetusta alettiin antaa Vaasan teknillisessä opistossa keväällä 1976. Runkona oli Teknillisen korkeakoulun luennot, joita Veräjänkorva oli pitänyt. Toisaalta haluttiin välttää vaikeaselkoisuutta ja peruskoulutuksen tärkeyttä korostettiin. Jussi Kupila laati perusteellisia kurssiohjelmia, joita opistoissa ja yhdistyksen omassa koulutuksessa voitiin käyttää.

Vuoden 1976 laatukoulutussuunnitelmassa koulutus jaettiin kolmeen kenttään: Suomen Laadunvalvontayhdistyksen sisäiseen, yritysten sisäiseen sekä korkeakoulutuissa ja opistoissa annettavaan koulutukseen. Koulutus suuntautui teollisuuden tarpeisiin, mutta ei vain teknisiin kysymyksiin keskittyen. Laatukoulutuksessa pyrittiin huomioimaan koko yrityksen organisaatio.

Laatupäivät ja ensimmäinen laatupalkinto

Laadunvalvontapäivien nimi muuttui Laatupäiviksi vuonna 1971. Päivien kutsuluennoitsijoiden ja osanottajien määrä kasvoivat 1970-luvulla. Laatupäivät muuttuivat isommaksi, Finlandia-talossa järjestettäväksi tapahtumaksi yhdistyksen 10-vuotisjuhlallisuuksien myötä vuonna 1976.

Yhdistyksen 10-vuotisjuhlassa myönnettiin ensimmäisen kerran palkinto ja kunniakirja laatutyön edistämisestä Suomessa. Sen sai Asko-Upo Oy Metalliteollisuus.

Laatupalkinto oli aluksi yhdistyksen myöntämä kunniakirja laatutyön edistämisestä Suomessa. Yhdistyksen hallitus päätti palkinnosta sille tehtyjen ehdotusten perusteella. Ensimmäisiä laatupalkintoja myönnettäessä hakijoista oli pulaa eikä sitä aina haluttu edes jakaa. Laatupalkinnon toimiva muoto löytyi vasta 1980-luvulla.

1966 Suomen Laadunvalvontayhdistys perustettiin

1960-luku oli suuren rakennemuutoksen vuosikymmen. Suomi kehittyi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi. Etelä-Suomen ja muiden kasvukeskusten taajamat vetivät väestöä teollisuustyöhön.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruotsin mukaista laadunvalvontatoimintaa

Suomen Laadunvalvontayhdistyksen perustamiskokous pidettiin 23.2.1966. Teknillisen korkeakoulun professori Olli Lokki  teki perustamisaloitteen ajatuksella, että ”meille pitäisi saada Ruotsin mallin mukaista laadunvalvontatoimintaa”.
 
Suomalaisten insinöörien opintomatkat ja yritysten yhteydet Ruotsiin olivat jo tuoneet laatuajattelua Suomeen. Täysin tuntematonta asiaa ei siis tarvinnut edistää.

Laaja-alaisia laatuasioita

Alusta lähtien yhdistyksen toiminnassa korostettiin laatuasioiden laaja-alaisuutta puhtaan teknisyyden sijaan. Laadunvalvontayhdistyksen toiminta nähtiin laajasti koko organisaation asiaa edistävänä. Erityisesti se nähtiin ylimmän johdon apuvälineitä tarjoavana toimintana.
 
Yhdistyksen perustaminen ajoittuukin aikaan, jolloin laadun käsite laajeni ja laatuajattelua kohtaan tunnettu kiinnostus kasvoi maailmalla.

Laadunvalvontapäivät

Laatupäivät järjestettiin heti yhdistyksen perustamisvuonna Laadunvalvontapäivien nimellä. Laatupäivien tarkoitus oli kouluttaa jäsenistöä sekä tarjota tilaisuuksia kokemuksien vaihtoon.

Yhdistyksen kansainväliset yhteydet olivat alusta lähtien hyvät. Yhteydet muihin Pohjoismaihin olivat tärkeimpiä.