Ensimmäinen Suomen laatupalkinto jaettiin jo vuonna 1991. Sen jälkeen tunnustuksen on saanut 44 erikokoista ja eri toimialoilla vaikuttavaa organisaatiota. Laatupalkinto ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan yksi etappi organisaation jatkuvan parantamisen matkalla. Yhteistä kaikille palkituille on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminnan kehittäminen ja henkilöstön sitouttaminen yhteisiin päämääriin.
Haastattelussa SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juhapekka Joronen.
Laatupalkinnon kunniakirja löytyy edelleen meiltä toimiston seinältä, mutta tietysti yhtiö on muuttunut tässä ajassa. On kasvettu ja kansainvälistytty SOL-konserniksi. Meillä on toimintaa seitsemässä maassa. Tarjoamme edelleen siivouspalveluita, mutta myös henkilöstövuokraus-, kiinteistönhoito- ja -tekniikka-, turvallisuus- ja pesulapalveluita. Lisäksi olemme mukana ICT-konsultointiliiketoiminnassa.
Laatujärjestelmän rakentaminen ja EFQM-arviointiin osallistuminen loivat aikanaan pohjan nykyiselle tavalle toimia. Meillä kehitettiin alusta lähtien systemaattisesti asiakaspalveluprosessia ja siihen liittyviä mittareita. Yksi edelleen käytössä olevista on asiakastyytyväisyyskäynnit. Viime vuonna teimme niitä yli 12 000 pelkästään SOL Palveluissa.
Kansallisesta tunnustuksesta saimme aikanaan idean myös sisäiseen laatupalkintokilpailuumme, joka pidetään kerran vuodessa. Tavoitteena on kannustaa tiimejä jatkuvaan parantamiseen omissa asiakaskohteissaan. Viime vuonna saimme lähes 50 hakemusta. Jaamme palkinnot vuosittain pidettävän henkilöstötilaisuuden iltajuhlassa ja sen on aina yhtä hieno hetki ja voittajat ovat ansaitusti ylpeitä.
Meillä on tehty alusta lähtien pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi. Yhtenä osoituksena tästä SOL Palveluille myönnettiin Joutsenmerkki hotellisiivouksen toimialalla ensimmäisenä Suomessa pari vuotta sitten. Siivouspalvelussa Joutsenmerkin saaminen edellyttää muun muassa ympäristömerkittyjen puhdistusaineiden käyttöä ja kemikaalien rajoittamista. Erittäin tärkeää on myös henkilöstölle annettu ympäristökoulutus.
Toimimme aloilla, jotka työllistävät perinteisesti paljon nuoria ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Vaihtuvuutta on, mutta silti jokaiseen perehdytykseen panostetaan. Meillä on myös päätoimisia kouluttajia. Oman haasteensa tuo se, että työntekijät puhuvat kymmeniä eri kieliä. Esimerkiksi siivousalan perussanasto on koottu tärkeimmillä kielillä, joita työntekijät puhuvat. Hyödynnämme paljon myös videoita ja kuvia työhönopastuksessa. Kieli ei saa olla este laatu- ja ympäristötavoitteiden omaksumiselle.
Meillä on prosessi omaan sisäiseen auditointiin ja pyrin mahdollisuuksien mukaan osallistumaan käynteihin aina silloin tällöin. Korona keskeytti työmatkat ulkomaille, joten olen ehtinyt mukaan kotimaan asiakaskohteiden arviointeihin aiempaa enemmän. Niissä käydään läpi muiden muassa perehdytys-, turvallisuus- ja työvaatetilannetta yhdessä työntekijöiden kanssa.
Ensimmäiset vuosikymmenet meillä oli johtotähtenä jatkuva parantaminen ja kerralla oikein -tekeminen. Tänä päivänä hyödynnämme Lean-filosofian toimintamalleja. Lean-asiantuntija käy asiakaskohteissamme ja arvioi työprosessia. Joissakin asiakkuuksissa jo palveluvastaavan kulkureitin muuttaminen saattaa säästää yllättävän paljon aikaa. Lean auttaa tässäkin poistamaan turhaa tekemistä.
Joka vuosikymmenellä tulee uusia -ismejä ja laatu on sanana ehkä vähän kärsinyt inflaation. Sehän ei ole mitään erillistä yhden ihmisen tai yksikön tekemistä. Kysehän on kokonaissuorituksesta ja siitä vastaa jokainen työntekijä, kesätyöntekijästä ylimpään johtoon asti.
Lue myös:
Suomen laatupalkinto