Siirry sisältöön

Miksi strategian toimeenpano ei onnistu? Koska et kuuntele työntekijöitäsi.

  • Johtaminen
  • Julkaistu:

Strategialla ja analytiikalla on yksi yhteinen piirre: elleivät ne näy käytännössä, ne ovat molemmat pelkkiä kulueriä. Parhaimmillaan analytiikka voi kuitenkin tukea strategian toimeenpanoa ja skaalata strategista johtamista tehokkaasti.

Johtoryhmä ei toteuta yrityksen strategiaa

Paraskaan johtoryhmä ei pysty itse toteuttamaan yrityksen strategiaa. Käytännön toimenpiteet jäävät aina työntekijöiden tehtäväksi esihenkilöiden ohjauksessa – ja siksi se mitä hyötyä strategiasta käytännössä syntyy ei ole johtoryhmän suorassa kontrollissa. Tässä tilanteessa se, miten strategia on ymmärretty, mistä siinä ollaan innoissaan ja mikä ihmisiä epäilyttää on erityisen tärkeä asia.

Näiden asioiden selvittäminen on kuitenkin usein hankalaa. Perinteiset kyselyt tarjoavat näkemyksiin parhaimmillaankin vain pintapuolisen näkökulman, eikä jokaisen työntekijän kanssa keskustelu ole mahdollista. Esihenkilöiden ja keskijohdon näkemyksiin tukeutuminen antaa parhaimmillaankin painottuneen ja liian yleisen näkökulman, eikä kerro koko organisaation tasoisista mielipiteistä paljoakaan. Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu: tekoälyn avulla voidaan analysoida ja mitata asioita, joita työntekijät kertovat työhönsä ja strategiaan liittyen.

Tekoälyllä seikkaperäisempää näkemysten ymmärtämistä

Henkilöstön avoimen kommentoinnin analysointi tekoälyn avulla mahdollistaa syvällisen ymmärryksen organisaation sisäisestä viestinnästä, asenteista, tunteista ja tarpeista. Tekoälypohjaiset työkalut voivat tunnistaa toistuvia teemoja, mielialan muutoksia ja piilotettuja huolia, jotka vaikuttavat organisaation kykyyn saavuttaa strategiset tavoitteensa. Näiden analyysien avulla voidaan rakentaa tarkka kuva siitä, miten näkemys strategiasta eroaa eri puolilla organisaatiota, mitä huolia ja toiveita sen suhteen on, ja miten näihin kannattaisi vastata viestinnällä ja työn tukemisella.

Henkilöstön avoimen kommentoinnin kuuntelemisen hyödyt:

  • Henkilöstön kommentit paljastavat, missä määrin strategia ja sen tavoitteet todella ymmärretään kautta koko organisaation. Tämän tiedon perusteella voidaan tehdä täsmällisiä viestintää ja koulutusta, jolla varmistetaan, että suunta on selkeä ja pysyy sellaisena arjen myllerryksessä.
  • Jokainen haluaa tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa, ja henkilöstön kuunteleminen strategiaan ja sen toimeenpanoon liittyen lisää sitoutumista ja motivaatiota.
  • Kun henkilöstö sekä huomaa että heitä kuunnellaan, että sen perusteella asioihin voi vaikuttaa, muutosvastarinta vähenee ja strategian toimeenpano toimii sujuvammin.
  • Kun henkilöstöä kuunnellaan koko strategian toimeenpanon ajan, sen etenemisen voi varmistaa ja eteen tulevia esteitä voi purkaa sitä mukaa kun niitä ilmenee. Samalla voidaan reagoida nopeasti muutoksiin, joita toimintaympäristössä aina tulee eteen.

Näin mittaat strategian toteutumista

Strategian toimeenpanon mittaaminen AI-avusteisella kuuntelulla ei ole vaikeaa, mutta se kannattaa suunnitella hyvin. Hyvänä ohjenuorana toimivat seuraavat askeleet:

  • Suunnittelu: Ennen mittaamista on tärkeää hahmottaa, mitä halutaan mitata. Strategia pitää ymmärtää toiminnan tasolla – millaista toimintaa halutaan nähdä, ja miten tiimitason päätöksenteon tulisi toimia uudessa strategiassa. Tämän perusteella voidaan hahmotella, mitä dataa halutaan kerätä ja miten – ja mitkä ovat ne kysymykset joihin henkilöstöltä halutaan vastauksia.
  • Datan kerääminen: Analyysiä varten kerättävä data voi tulla monista eri lähteistä: olemassa olevista henkilöstökyselyistä, tarpeen mukaan kerätyistä, strategian seurantaan räätälöidyistä pulssikyselyistä tai rajatussa määrin sisäisistä, asiaan liittyvistä kommentointikanavista. Tarpeen mukaan analyysiä voidaan syventää erilaisilla KPI-mittareilla tai perinteisellä HR-analytiikalla.
  • Analyysi: Tekoälypohjainen analyysi on ainoa kustannustehokas ja tasapuolinen tapa selvittää, mitä merkittäviä asioita sisältyy suuriin määriin ihmisten avointa kommentointia, ja miten nämä teemat muuttuvat ajan myötä ja erilaisten toimenpiteiden seurauksena. On erittäin tärkeää valita oikea työkalu tätä työtä varten – erityisesti kannattaa välttää alustoja, jotka eivät paljasta kokonaisuuksia (esim. sanapilvet) ja joiden tulokset perustuvat muuhun kuin organisaatiosta saatuun dataan (esim. ChatGPT).
  • Tulkinta ja toimenpiteet: Analyysin tulokset eivät merkitse mitään, ellei niitä laiteta oikeaan kontekstiin ja niiden perusteella ei tehdä päätöksiä toiminnasta. Tulokset ovat tärkeää ymmärtää organisaation toimintaan, liiketoiminnan tarpeisiin ja tavoitteisiin liittyen; itse tulokset saattavat olla esimerkiksi kohdennettua tukea, jolla strategian läpimeno varmistetaan, huolenaiheiden lieventämistä tai korjaamista tai valtuutus jatkaa eteenpäin mikäli kaikki sujuu hyvin.
  • Seuranta ja iterointi: Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen seuraa niiden vaikutusta ja tee tarvittavat muutokset prosessiin.

Kun tekoälyä käytetään strategian mittaamaan strategian toteutumista, antaa se organisaatiolle kyvyn seurata miten strateginen toiminta ja ymmärrys käytännössä etenee organisaatiossa ja puuttua esiin nouseviin ongelmiin ketterästi. Henkilöstön avointen näkemysten jatkuva kuunteleminen on avain johtajuuden skaalautumiseen – eikä tekoälyn aikakaudella ole enää tekosyitä sille, miksi niin ei tehtäisi.

Kirjoittaja

Janne Korpi

Chief Analytics Officer

Janne on pitkän linjan analyytikko ja muutoksen mittaamisen käsityöläinen, joka innostuu erityisesti uudesta datasta ja ongelmien ratkaisusta ja syistä, miksi ihmiset näkevät asiat tietyllä tavalla.