Mitä on vastuullisuus?

• Vastuullisuus
• Julkaistu: 18.09.2023

Yritysten ja organisaatioiden kohdalla vastuullisuus tarkoittaa toimintaa, joka tukee kestävää kehitystä, aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, kunnioittaa ihmisoikeuksia ja työoikeuksia, on eettistä ja hyvin johdettua sekä tuottaa taloudellista ja yhteiskunnallista hyvää.

Vastuullinen yritys pyrkii ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman ja/tai lisäämään luonnon ja ihmiskunnan hyvinvointia. Vastuullinen yritys ymmärtää roolinsa yhteiskunnassa, vaikutuksensa eri sidosryhmiin ja pyrkii toiminnallaan edistämään paremman ja kestävämmän huomisen rakentamista.

Tutustu kiertotalous- ja vastuullisuuspalveluihimme »

Miten liiketoiminnasta tehdään vastuullista?

Yritysten vastuullinen toiminta tai yritysvastuu jaetaan usein ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen sekä hallintoa ja eettistä toimintatapaa koskevaan osa-alueeseen. Tämä tarkoittaa, että yritys huomioi tasapuolisesti niin taloudellisiin, ympäristöön liittyviin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin sekä hallintoon ja johtamiseen liittyvät asiat. Liiketoimintaa ei siis harjoiteta ’voittoja osakkeenomistajille hinnalla millä hyvänsä’ -mentaliteetilla vaan niin, että eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään.

Vastuullisuus tarkoittaa myös omien sidosryhmien tunnistamista ja tuntemista, sidosryhmien kuulemista ja odotuksiin vastaamista. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi asiakkaat, työntekijät, omistajat, sijoittajat, viranomaiset, järjestöt, kuluttajat, poliittiset päätöksentekijät, media ja oppilaitokset. Vastuulliset yritykset huomioivat sidosryhmien näkemykset ja odotukset sekä pyrkivät toiminnallaan palvelemaan sidosryhmiään. Sidosryhmien odotukset ja tarpeet voivat poiketa toisistaan varsin paljon; yritysten on tasapainoteltava odotusten ristipaineessa. Aktiivinen vuorovaikutus ja viestintä ovatkin usein, mutta ei aina, vastuullisen yrityksen tunnusmerkkejä.

Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa kestävän kehityksen ajattelun ja periaatteiden viemistä strategiseen suunnitteluun, liiketoimintamalleihin, toimintatapoihin, tuotteisiin ja palveluihin, viestintään, markkinointiin ja raportointiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä toisenlaisiin raaka-aineisiin, hankintaketjun uudelleenorganisointia, työturvallisuuden parantamista, johtamisen kehittämistä, henkilöstön koulutukseen panostamista, oppilaitosyhteistyötä, kierrätyksen tehostamista, viestinnän ja raportoinnin lisäämistä. Teot riippuvat yrityksen liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista sekä lähtötilanteesta. Kaikkea kuitenkin yhdistää se, että vastuullisuuden tulisi olla toimintaa ohjaava arvo ja tahtotila, joka näkyy ylätason suunnittelusta päivittäisiin tekoihin ja valintoihin saakka.

Tutustu kiertotalous- ja vastuullisuuspalveluihimme »

Miksi vastuullisuutta tarvitaan?

Maapallon kantokyky on koetuksella, kun ihmisten toiminta on ylittämässä ns. planetaariset rajat (raja-arvot, jotka määrittävät luonnolle ja ekosysteemeille turvallisen toiminta-alueen) ja ihmisoikeusrikkomukset, epäeettiset toimintatavat ja korruptio lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät inhimillistä hyvinvointia. Yritysmaailman rooli globaalissa taloudessa ja toiminnassa on huomattava – siksi yrityksillä on vastuu korjata ongelmia sekä tarjota ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yrityksillä on merkittävä rooli YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen eli Agenda 2030:n saavuttamisessa ja samalla vastuullisissa ratkaisuissa on valtava liiketoimintapotentiaali.

Vastuullisuus voi olla myös kilpailuetu aloilla, markkinoilla tai maantieteellisillä alueilla, joilla kestävä kehitys ja vastuullisuus eivät ole vielä nousseet perustavanlaatuisiksi vaatimuksiksi. Tässä ajassa on kuitenkin entistä enemmän niin, että vastuullisuus on liiketoiminnan elinehto, tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaja, olennainen osa niin strategista kuin päivittäistä toimintaa. Vastuullisuuden tulisi olla business as usual. Tähän suuntaan ohjaa myös lainsäädäntö. EU kirittää yrityksiä vastuullisempaan toimintaa muun muassa EU-taksonomialla (kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä), kestävyysraportointidirektiivillä (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) ja ns. yritysvastuulailla (CSDDD, Corporate Sustainability Reporting Directive).

Kirjoittaja

Riikka Rantakari
Toimitusjohtaja
FitComm Oy