Vuosikymmenien ajan edistykselliset ja edelläkävijäorganisaatiot ovat järkeistäneet toimintaansa soveltaen taloudellisuuden periaatteita noudattavaa Lean-filosofiaa.

Lean-ajattelu lähtee tuhlauksen muotojen tunnistamisesta sekä työn sujuvuuden sekä mielekkyyden parantamisesta pohjautuen hyvään johtajuuteen ja asiakaslähtöisyyteen.
Lean on sitä, että:

1.    tunnistetaan asiakkaalle todella merkityksellisen tuotteen ja palvelun tarve ja muoto,
2.    toteutetaan se erinomaisesti, oikea-aikaisesti ja järkevin kustannuksin.
3.    Varmistetaan asiakkaan haluama tai tarvitsema laatu etukäteen,
4.    varmistetaan palvelun / tuotteen toimituksen jälkeen asiakkaan kokema laatu.
5.    Saaduilla tiedoilla parannetaan toimintaa pitkäjänteisesti entistä paremmaksi.

Jos pitäisi tiivistää Lean kahteen termiin, ne olisivat maalaisjärjen käyttö ja vastuullisuus.  Lean ei ole vaikeasti omaksuttavia tekniikoita tai työkaluja, vaan toiminnan ja tekemisen uudelleen ajattelua ja turhan työn tai työvaiheiden poistoa, ”liinausta”.

Lean-ajattelua ja -keinovalikoimaa voi hyödyntää omassa tai yksikön työssä, mutta yhtä lailla se voi olla koko organisaation jatkuvan kehittämisen toimintafilosofia ja osa johtamis- ja toimintakulttuuria. Tällöin kaikista organisaation jäsenistä valmennetaan ongelmanratkaisijoita. Ei vain harmitella, kun aikaa kuluu turhaan työhön, vaan tehdään muutos ”prosessiin”.

Lean ohjaa tekemistä asiakkaan ymmärtämiseen, tehokkaaseen ja hukattomaan työskentelyyn sekä koko henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä kohti tavoitetta. Toimiva prosessi on ennustettava, virtaava ja kustannustehokas. Asiakkaat saavat tuotteensa/palvelunsa laadukkaina ja haluamanaan ajankohtana. Kun prosessit toimivat suunnitellusti ja toimintaa kehitetään ovat niin henkilöstö, johto kuin omistajatkin tyytyväisiä.

Lean ymmärretään varsin usein väärin. Luullaan, että siihen liitetyt työkalut itsessään ratkaisisivat ongelmat. Kuitenkin työkalujen tarkoituksena on kaivaa prosessista ongelmat esiin. Ihmisten tehtävänä on ratkoa työkalujen ja konseptien avulla esiin tulleet ongelmat, jolloin tarvitaan hyviä ongelmanratkaisutaitoja ja kyseisen prosessin tuntemus. Yksi syy Lean-kokeilujen ja -projektin epäonnistumiseen on, ettei työkalujen ja konseptien roolia ymmärretä.

Toinen syy voi olla se, että Lean ei sovellu organisaatiossa vallalla oleviin ajattelu-, toiminta- tai johtamistapoihin. Täyden hyödyn saamiseen tarvitaan määrätietoista jatkuvaan parantamisen kulttuuria. Esimerkiksi Toyotalla parannus menee tuotannon edelle. Tämä on tyypillisesti toisin päin: parannetaan, jos on aikaa – ja samat juurisyyt aiheuttavat ongelmia jatkuvasti. Aikaa menee arvoa tuottamattomaan toimintaan ja tyytymättömyys kasvaa. Organisaation johdon roolia Leanin onnistuneeseen käyttöönottoon ei saa aliarvioida.

Lean lanseerataan usein hukan poistomenetelmänä eikä välttämättä tiedosteta sen perimmäistä tarkoitusta eli läpimenoajan lyhentämistä. Läpimenoajan lyhentäminen (nopeuden kasvattamisen) on yksi keskeisistä päätavoitteista. Jos läpimenoaika ei laske, taloudellista parannusta ei todennäköisesti saavuteta. Oikein ja pitkäjänteisesti toteutettuna Leanistä saa konkreettisia hyötyjä. Tutustu Lean-referensseihimme!

Lue myös asiantuntijamme Esa Heikkisen blogi aiheesta: Mielekästä tehokkuutta Leanin avulla.

Työterveyslaitoksen tutkimusraportissa tarkastellaan Lean-ajattelun hyödyntämistä kahden yliopistosairaalan tutkimus- ja hoitoprosessien kehittämisessä. Loppupäätelmänä todetaan (s. 94): ”Sairaaloiden kehittäminen Lean-ajattelulla nähdään äärimmäisen hyödylliseksi.”

Raportin mukaan sairaaloiden kehittämisen lähtökohtina olivat kustannussäästöt sekä muuttuvaan työhön ja uusien työprosessien ja teknologioiden mukanaan tuomat haasteet. Kustannussäästöjä tavoiteltiin tehostamalla tilojen käyttöä, uusilla suunnitteluratkaisuilla kuten muuntojoustavuutta lisäämällä sekä tehostamalla työprosesseja. Sairaalat etsivät hukan lähteitä, virheiden ja hukan minimoiminen ja niistä oppimista sekä arvoa tuottavia toimenpiteitä. Tavoitteena oli myös vahvistaa yhteisöllisyyttä, vähentää siiloutumista, lisätä yhteistyötä eri yksiköiden välillä sekä parantaa sairaalaympäristön viihtyisyyttä. Tutkimuksissa voitiin tunnistaa osa-alueita, joissa KYS ja TYKS ovat onnistuneet hyvin ja voivat jakaa kokemuksiaan myös muille suomalaisille, pohjoismaisille ja kansainvälisille sairaaloille.

Sosiaali- ja terveysalalle suunniteltua koulutusta on selkeistä hyödyistä huolimatta tarjolla vähän. Laatukeskus toteuttaa sote-organisaatioille suunniteltuja koulutuksia ja kehitysprojekteja. Tutustu organisaatiokohtaisiin palveluihimme täältä, joissa voidaan hyödyntää myös Lean-menetelmiä ja kehittää osaamista. Avoimista valmennuksista kiinnostuneille Lean Six Sigma -valmennukset tuovat laajemman osaamisen Six Sigman menetelmistä hyödynnettäväksi tiedolla johtamisessa. 

Laatuyhdistyksellä on käytössään varoja, joista se voi myöntää avustusta yhteistyössä Laatukeskuksen kanssa tehtävään sote-organisaatioiden toiminnan ja niiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Lisätietoja: Leena ja Petri

Lean Six Sigma yhdistää Leanin nopeuden ja Six Sigman mahdollistaman tiedolla johtamisen

Todennetut vaikutussuhteet avaavat silmiä ja edesauttavat löytämään innovatiivisia ratkaisuja. Lean Six Sigma -menetelmillä saavutetaan pysyviä parannuksia ja taloudellista säästöä. Molempien tavoitteena on tuottaa asiakkaalle arvoa ja organisaatiolle tulosta toimialasta riippumatta.

Leanin avulla tunnistetaan lisäarvoa tuottamatonta toimintaa, hukkaa ja saadaan merkittävästi parannettua prosessin virtausta sekä avainmittareita. Six Sigma tulee tärkeäksi erityisesti silloin, kun organisaatio ja sen prosessit toimivat hyvin, toimintatavat ovat vakiintuneet ja halutaan viedä toiminta huipulle kehittämällä toimintaa entistä paremmaksi. Faktoihin pohjautuvat tilastolliset analyysit luovat pohjaa jatkuvalle parantamiselle. Koesuunnittelun avulla pyritään eliminoimaan virheet jo ennen kuin ne tapahtuvat. Ohjauksen avulla parannuksista tehdään pysyviä.

Kun organisaatiossasi kaivataan osaajaa, joka pystyy tekemään systemaattisia, faktoihin ja tilastoihin perustuvia tuloksellisia kehitysprojekteja, kehitysaskel on Lean Six Sigma -koulutukset.

Hyödyt koulutuksesta tulevat takaisin moninkertaisena investointiin verrattuna ja yleensä jo koulutuksessa tehtävän projektityön kautta. Lean Six Sigma -osaamisen kehittäminen on myös erinomainen satsaus henkilökohtaiseen kehittymiseesi. Yhä useammin näkee työpaikkailmoituksissa haettavan henkilöä, jolla on Lean Six Sigma Green Belt tai Black Belt -pätevyys. Tämä kertoo myös siitä, että johto arvostaa tätä osaamista ja sen tarve tulee korostumaan entisestään tiedolla johtamisen maailmassa. Koulutuksemme vastaavat American Society for Quality eli ASQ:n vaatimuksia.

Excellence Finlandin Lean Six Sigma -koulutukset toteutetaan kansainvälisellä DMAIC-ongelmanratkaisumenetelmällä (Define-Measure-Analyze-Improve-Control). Koulutuksien aikana tehdään projektityö, jossa oppeja sovelletaan käytäntöön ja ratkaistaan valittua oman organisaation ongelmaa. Projektitöillä on saatu aikaa huomattavia parannuksia organisaatioissa jo koulutusten aikana. Esimerkiksi projektien avulla on nopeutettu läpimenoaikoja, parannettu asiakastyytyväisyyttä, kasvatettu aikaa hoitotyöhön ja alennettu kustannuksia. Yhdellä projektilla saavutetut säästöt voivat olla muutamasta tuhannesta useampaan miljoonaan euroon.

Tutustu tarkemmin Lean Six Sigma Green Belt ja Lean Six Sigma Black Belt (GB2BB) -koulutuksiin.