Kaikki vuoden 2025 koulutukset -25 %! Päättäville jäsenille 10 % lisäalennus! Alennus lasketaan kassalla. Katso ehdot
Whistleblowing: läpinäkyvyydellä kestävyyttä ja tiedolla päätöksiä
Laki ilmoittajan suojasta, tai monelle myös ”Whistleblowing-laki” on ollut voimassa jo 1.1.2023 lähtien. Ensin yli 250 hengen organisaatiot velvoitettiin pystyttämään Whistleblowing (WB) kanava, ja 17.12.2023 lähtien velvoite koskee kaikkia yli 50 hengen organisaatioita. Kanavalla halutaan estää eettisiä tai taloudellisia rikkeitä ennen kun niistä syntyy taloudellista tai maine haittaa. Samalla halutaan antaa henkilöstölle turvallinen ja luotettava tapa ilmoittaa näistä epäkohdista ilman sanktiovaaraa.
Mitään julkista raporttia siitä mitä vaikutuksia lailla maassamme on ollut, ei liene saatavilla. Mediakeskustelu aiheesta on myös ollut yllättävän vähäistä, huomioiden miten kattavasti toimenpiteitä on pitänyt maamme työyhteisöissä toteuttaa.
Erikseen nimetty puolueeton, riippumaton ja asiantunteva vastuuhenkilö on nimettävä. Ilmoituskanavan tulisi mahdollistaa kirjallinen tai suullinen ilmoittaminen. Henkilöstöä pitää tiedottaa kanavasta, sen käytöstä ja ilmoittajan suojasta. Asiasta viestiminen pitää olla selkeätä ja helposti saatavilla.
Itse näen että olemme hukkaamassa ”tuhannen taalan paikan”. Whistleblowing kanavan käyttöönotto voidaan nähdä osana laajempaa palapeliä, jolla rakennetaan eettistä toimintakulttuuria ja kestävää johtamista. Samalla löytyy luonteva synergia voimakkaan yritysvastuu trendin kanssa, jossa tulevaisuudessa kestävyysraportointi on pakollista.
Whistleblowing luo puitteet sille että väärinkäytökset löydetään, ja että ne voidaan tuoda myös hankalassa tilanteessa turvallisesti esille. Mikäli organisaation johtamisessa ”jokin mättää”, eli yhteiset arvot tai toimintaohjeet eivät heijastu tekemisen tasolla käytäntöön. Mikäli yksilöt eivät näe että heilläkin on vastuu omasta ja muiden hyvinvoinnista, niin myös edellytykset yhtenäiseen ja hyvään tapaan toimia puuttuvat.
Kestävää yrityskulttuuria rakennetaan monella tavalla. Kun tavoitteet ja käytäntö eivät kohtaa, tai mikäli niitä ei ymmärretä, hyväksytä tai ne ovat huonosti viestiteltyjä, niin tarvitaan usein myös enemmän läpinäkyvyyttä.
WB ilmoitukset ovat tietenkin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia, ja niitä tulisi kaikissa olosuhteissa myös käsitellä tällä tavalla. Kanavasta tiedottaminen ja sen tukena yleensä laaditut toimintatapa-ohjeet (Code of Conduct), mahdollistavat kuitenkin keskustelun oikeasta ja väärästä. Nämä työkalut myös vahvistavat viestiä hyvän tekemisen tärkeydestä, että läpinäkyvyys tuo vääryydet esille, ja että niihin reagoidaan tekemällä korjauksia. Näin whistleblowing rakentaa ja tukee läpinäkyvyydellään kestävää työyhteisöä.
Ilmoituskanavan kautta saatu tieto, on signaali organisaatiossa esiintyvistä epäkohdista. Ilmoittajan suoja on kaiken A ja O, jota ei tulisi vaarantaa jakamalla kerättyä tietoa huolimattomasti tavalla jolla ilmoittaja paljastuisi. Laki on tässä kohden selkeä. Organisaatio kannattaa kuitenkin tulkita saatu tieto myös yleisemmällä tasolla. Mihin toimialaan raportit kohdentuvat, mitä vääryyksiä niissä käsitellään ja miten me voimme tehdä tarvittavia korjauksia, jotta vastaavia ongelmia ei esiintyisi tulevaisuudessa. Näin WB tieto antaa meille myös edellytyksiä yritysvastuuta vahvistaviin päätöksiin ja toimenpiteisiin.
Tsemppiä WB toimintojenne rakentamiseen ja niiden tehokkaaseen käyttöönottoon.
Kirjoittaja
Valmentaja