Hallinnollinen innovaatio organisaation muutosdraiverina
Mitä jos uutta toimintamallia, johtamisjärjestelmää tai muutosprosessia katsottaisiinkin hallinnollisen innovaation näkökulmasta? Entä mitä hyötyä tästä olisi organisaatioille, jotka yrittävät pärjätä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä?
Organisaatioiden uudistuminen nähdään usein teknologisena kysymyksenä, vaikka ratkaiseva muutos tapahtuu paljon syvemmällä: rakenteissa, kulttuurissa ja johtamistavoissa. Tätä taustaa vasten hallinnollinen innovaatio avaa kiinnostavan ja monelle organisaatiolle tarpeellisen näkökulman.
Väitöskirjassani Diffusion of Administrative Innovation: TQM Implementation and Effectiveness in a Global Organization (2008) tarkastelin, miten hallinnolliset innovaatiot juurtuvat käytäntöön ja miksi osa onnistuu, osa taas jää irrallisiksi hankkeiksi. Tutkimus osoitti selvästi, että kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä vaan muutosjohtamisen kokonaisuudesta, joka vaatii viestintää, osallistamista ja aikaa.
Mikä tekee hallinnollisesta innovaatiosta merkittävän?
Kun puhumme innovaatioista, ajattelemme helposti teknologiaa. Mutta innovaatiot voivat olla myös hallinnollisia: uusia työaika- ja johtamismalleja, projektikäytäntöjä, laadunkehittämisen ohjelmia tai kokonaisvaltaisia malleja, kuten TQM ja Business Excellence.
TQM eli Total Quality Management on kokonaisvaltaisen laatujohtamisen viitekehys, jossa keskitytään asiakasarvoon, prosessien sujuvuuteen, henkilöstön osallistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Business Excellence taas tarkastelee organisaatiota vielä laajemmin yhdistäen strategian, johtamisen ja toiminnan kehittämisen yhden kokonaisuuden alle. Esimerkiksi EFQM-malli edustaa tätä lähestymistapaa.
Nämä mallit muuttavat tapaa, jolla organisaatiota johdetaan ja kehitetään. Niiden vaikutuksia on vaikeampi mitata kuin teknisiä innovaatioita, ja siksi ne jäävät helposti kokeiluiksi, jotka hiipuvat arjen kiireessä. Samalla niiden potentiaali jää hyödyntämättä, vaikka juuri ne rakentavat organisaation kykyä uudistua pitkäjänteisesti.
Hallinnollinen innovaatio on usein näkymätön, mutta vaikutukseltaan ratkaiseva.
Miten hallinnollinen innovaatio juurtuu?
Innovaatioiden diffuusio kuvaa prosessia, jossa toimintamalli muuttuu pysyväksi käytännöksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Innovaatio elää vain ympäristössä, jossa oppiminen on osa arkea ja jossa uusia ideoita testataan, sopeutetaan ja parannetaan.
Tutkimuksessani havaitsin, että onnistuneen hallinnollisen innovaation taustalla on aina kaksi asiaa: johdon sitoutuminen ja muutosagenttien aktiivinen toiminta. Ilman näitä organisaatio ei kykene muuttamaan uusia ideoita pysyviksi, arjessa toimiviksi käytännöiksi.
Pilottikohteet ovat usein tehokkain tapa käynnistää muutos. Kun tuloksia ja hyötyjä tehdään näkyviksi, innovaatiosta tulee osa laajempaa kokonaisuutta, ei irrallinen projekti.
Olen omassa työssäni elänyt vahvasti laatujohtamisen maailmassa ja tehnyt töitä koko organisaation kanssa niin Suomessa kuin globaalisti. TQM:n kaltaiset hallinnolliset innovaatiot eivät koskaan leviä pelkkinä teknisinä ratkaisuina. Niiden juurtuminen syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä ja luottamuksesta. Organisaation oma dynamiikka ratkaisee lopulta sen, miten innovaatiot otetaan vastaan ja miten ne muokkaavat arjen toimintaa.
Lähteinä käytetty: Kati Tanninen: Diffusion of Administrative Innovation: TQM Implementation and Effectiveness in a Global Organization, Everett M. Rogers: Diffusion of Innovations
Kirjoittaja
Liiketoimintajohtaja