Sivistynyt työpaikka on kilpailuetu
Jos et osaa kysyä oikeaa kysymystä, et löydä mitään, muistutti laadunhallinnan pioneeri W. Edwards Deming. Se on hyvä muistutus myös organisaatioille, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä muutoksen keskellä. Sivistynyt työpaikka rakentuu uteliaisuudesta, ajattelun laajuudesta ja kulttuurista, jossa ihmiset uskaltavat kysyä, haastaa ja kehittää.
Maailma ympärillämme muuttuu nyt nopeammin kuin yksikään strategiaprosessi. Geopolitiikka, teknologinen murros ja työmarkkinoiden epävarmuus näkyvät suoraan organisaatioiden arjessa. Siksi kannattaa kysyä, millainen kulttuuri auttaa yritystä pärjäämään ajassa, jossa työn sisältö ja osaamisvaatimukset elävät koko ajan.
Yksi vastaus on sivistynyt työpaikka.
Wikipedia määrittelee työpaikkakulttuurin yhteisön henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuudeksi. Toki Wikipediassa on omat ongelmansa, mutta tässä se määrittelee sen selkeästi ja sana sivistys sopii kuvaan hyvin. Sivistynyt työpaikka ei ole pelkkä tehokas tai tuottava organisaatio. Se on paikka, jossa ihmiset voivat kasvaa, laajentaa ajatteluaan ja käyttää monipuolisesti osaamistaan.
Muistan yhden ensimmäisistä esihenkilöistäni, joka kantoi huolta kirjastojen säilymisestä maksuttomina. Hänen perustelunsa jäi pysyvästi mieleeni: työpaikat tarvitsevat sivistyneitä työntekijöitä. Hän ei tarkoittanut sivistyksellä tutkintoja tai hienoja titteleitä. Hän tarkoitti laaja-alaisuutta, uteliaisuutta ja kykyä ymmärtää maailmaa monesta suunnasta.
Sivistys työpaikalla, miksi sillä on väliä?
Sivistys ei ole työelämässä mikään pehmeä lisä. Se on organisaation kykyä ajatella laajemmin, olla utelias ja tarkastella asioita totuttua avarammin. Sitä tarvitaan, jos halutaan rakentaa työyhteisö, joka oppii, uudistuu ja pysyy liikkeessä.
Sivistynyt työyhteisö:
- ymmärtää ympäröivää maailmaa omaa tonttiaan laajemmin
- uskaltaa kyseenalaistaa rakentavasti
- kehittää jatkuvasti omaa ajatteluaan
- tekee parempia päätöksiä
Tällainen kulttuuri ei synny kursseista tai kampanjoista. Se syntyy arjessa. Siinä, mitä johto arvostaa, mitä se palkitsee ja mitä se omalla esimerkillään vahvistaa.
Uudet hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn mittarit
Vaikka Suomi on jälleen maailman onnellisimpien maiden kärjessä, perinteiset talousmittarit eivät yksin kerro, miten ihmiset ja työpaikat oikeasti voivat. Gallupista nousee rinnalle myös muita mittareita, jotka avaavat hyvinvointia, työn laatua ja kunnianhimoa uudesta kulmasta:
- GDT – kansallinen hyvinvointi: miten hyvänä ihmiset kokevat elämänsä.
- GDRJ – todelliset työpaikat: kuinka suuri osa aikuisista on vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa eli kuinka paljon yhteiskunta pystyy luomaan ja ylläpitämään pysyviä työpaikkoja.
- GDA – kansallinen kunnianhimo: sitoutuneiden ja innovaatioita edistävien työntekijöiden määrä.
Organisaatiotasolla nämä mittarit kertovat yhden asian; hyvinvointi, todellisten työpaikkojen laatu ja henkilöstön kunnianhimo liikuttavat yritystä samaan suuntaan.
Ilman kunnianhimoista, uteliasta ja sitoutunutta ja riittävää henkilöstöä ei synny kasvua, innovaatioita eikä kilpailuetua. Ja tuottavuus ja hyvinvointi eivät ole vastakohtia. Päinvastoin: ne vahvistavat toisiaan. Hyvä johtaminen, selkeät rakenteet ja inhimillinen kulttuuri muodostavat järjestelmän, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Voisiko arjen rutiinit hoitaa yhä useammin etänä ja varata yhteiset työpäivät yhteiselle ajatustyölle, ideoinnille ja reflektoinnille? Entä miten organisaatio voisi rohkaista työntekijöitä kyseenalaistamaan, kokeilemaan ja oppimaan?
Kulttuuri syö strategian. Edelleen.
Edgar Scheinin tuttu toteamus on yhä totta: kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Lopulta organisaatiokulttuuri ratkaisee.
Jos yrityksen arki on ristiriidassa sen arvojen ja strategisten lupausten kanssa, työntekijät huomaavat sen heti. Silloin strategia ei kanna, vaan jää seinälle ripustetuksi julisteeksi. Se rapauttaa luottamusta, heikentää sitoutumista ja vaikeuttaa myös tavoitteiden toteutumista.
Sama pätee työhyvinvointiin. Se ei synny tempauksista, työsuhdepyöristä tai hauskoista yhteishetkistä, jos työn perustehtävä ja johtaminen eivät ole kunnossa. Työmäärä, priorisointi, prosessit ja työn sujuvuus muodostavat pohjan, jonka päälle hyvinvointi vasta rakentuu.
Siksi johdon kannattaa pysähtyä muutaman peruskysymyksen äärelle. Onko työn määrä suhteessa resursseihin? Onko priorisointi selkeää? Ovatko prosessit sujuvia? Tietääkö henkilöstö, mikä on olennaista?
Hyvinvointi ei synny puheesta, vaan siitä, että nämä asiat ovat hallinnassa.
Sivistynyt työpaikka on kilpailukyvyn voima
Sivistynyt kulttuuri ei ole työelämän pehmeä lisä, vaan osa organisaation kilpailukykyä. Se vaikuttaa siihen, miten hyvin yritys pystyy uudistumaan, tekemään kestäviä päätöksiä ja toimimaan epävarmuuden keskellä. Siksi kyse ei ole irrallisesta arvopuheesta, vaan siitä, miten työpaikalla ajatellaan, opitaan ja johdetaan arkea.
Johtamisen kannalta tämä näkyy erityisesti kolmessa asiassa: siinä, annetaanko erilaisille näkökulmille tilaa, syntyykö työstä kokemus merkityksellisyydestä ja saako uteliaisuus näkyä arjessa. Innovaatioita ei synny ilman jatkuvaa oppimista ja kykyä katsoa oman työn yli. Sitoutuminen taas vahvistuu, kun strategia, arjen tekeminen ja oma rooli liittyvät toisiinsa. Samalla organisaatio tarvitsee ilmapiirin, jossa kysymyksiä arvostetaan ja kysyminen ymmärretään merkiksi ajattelun elinvoimasta, ei viisastelusta.
Tyhmät kysymykset ovat tulevan kasvun valuutta
Oikea kysymys syntyy harvoin ensimmäisellä yrittämällä. Siksi yrityksillä, jotka onnistuvat rakentamaan ilmapiirin, jossa uteliaisuus ja avoin kyseenalaistaminen ovat sallittuja, on etulyöntiasema.
Suomalaista työelämää vaivaa toisinaan liiallinen kuuliaisuus ja varovaisuus. Mutta suomalaiset työpaikat tarvitsevat rohkeita ajattelijoita myös niitä, jotka uskaltavat kysyä tyhmiä, epämukavia ja perustavanlaatuisia kysymyksiä. Niistä syntyy uusi kilpailukyky. Tarvitsemme enemmän poikkitieteellisyyttä, uteliaisuutta ja rohkeutta haastaa totuttua.
Sivistynyt työpaikka ei rankaise kysymyksistä, vaan palkitsee niistä.
Laita muistiin ainakin nämä. Sivistynyt työpaikka on:
- strateginen voimavara
- kulttuuri, joka synnyttää innovaatioita ja kunnianhimoa
- ympäristö, jossa ajattelu laajenee ja kehittyy
- perusta, jolla yritys selviytyy epävarmuudesta
Sivistyksen vastakohta ei ole tietämättömyys, vaan välinpitämättömyys. Yritys voi vaikuttaa ensimmäiseen, mutta se ei voi sallia jälkimmäistä.
Kirjoittaja
Valmentaja & Certified Business Coach | Sciscitor Oy
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Muutosjohtaminen, Yhteisö
- Asiantuntijablogi, Yhteisö