Diskuteerataanko mahdollisuuksista vai keskustellaanko säästöistä?
Kehittäminen on meille suomalaisille tuttua ja turvallista työtä. Suomalaiset organisaatiot ovat tottuneet optimoimaan, hiomaan ja varmistamaan sen, että kaikki sujuu sovitusti ja aikataulussa. Prosessit toimivat, tehokkuus on kohdillaan ja laatu on varmistettu.
Mutta riittääkö kilpailukyvyn säilyttämiseksi se, että kaikki on tehty pedantisti. Yritysten liikevaihto ei kasva, vienti ei kiihdy, eivätkä markkinaosuudet laajene, vaikka kehityspanostukset ovat samat kuin naapurimaissa.
Ruotsi toimii tässä vertailussa mielenkiintoisena kontrastina. Ruotsalaiset yritykset siirtävät fokuksen prosesseista kohti tuote- ja palveluinnovaatioita, joihin liittyy enemmän epävarmuutta ja riskiä, mutta myös suurempi kasvupotentiaali. Näiden innovaatioiden kautta rakennetaan aineetonta pääomaa: brändiä, dataa ja asiakasymmärrystä.
Ruotsi on jo pitkään panostanut kuluttaja- ja markkinalähtöisiin innovaatioihin. Spotify, Klarna, Oatly ja IKEA. Kaikki esimerkkejä siitä, mitä syntyy, kun aineettomaan pääomaan investoidaan rohkeasti. Ja kyllä, ne luovat huikeita katteita.
Mitä Ruotsi tekee eri tavalla?
- Julkinen rahoitus on kohdennetumpaa. Suomessa 30–55 % innovaatioista saa julkista tukea. Ruotsissa luku on vaihtelevampi (10–45 %). Tämän vuoksi yksityinen riskirahoitus on aktiivisempaa ja mahdollistaa suuremmat harppaukset. Dataa tästä löytyy esimerkiksi VTT:n tilastoista.
- Ruotsi mittaa innovaatiot asiakaskokemuksen kautta. Swedish Innovation Index (pystyykö tästä vaan tekemään hyperlinkin lähteeseen) arvioi, mitä asiakkaat oikeasti kokevat uudeksi ja arvokkaaksi. Ei vain sitä, mitä voidaan patentoida.
- Strategiset ohjelmat yhdistävät kestävän kehityksen, teknologian ja palvelumuotoilun osaksi kansallista kilpailukykyä. (lähde: Vinnova, Opetus- ja kulttuuriministeriö)
- Riskinotto on Ruotsissa kulttuurisesti hyväksytympää. Startup-ekosysteemi ja yrittäjyyttä ruokkivat rakenteet tukevat uusien, rohkeiden ideoiden toteuttamista. Hyperlinkiksi johonkin tän osion avainsanaan tuo TNV-linkki?
Kasvu syntyy harvoin varmuusalueella
Meidän on Suomessa kilpailtava kyvyllä nähdä toisin, tarttua uusiin tilaisuuksiin ja luoda arvoa siellä, missä sitä ei vielä ole. Laatu ei tarkoita enää pelkkää virheettömyyttä tai säästöä. Laatu tarkoittaa yhä useammin kykyä kehittää sellaista, mille on huomenna kysyntää ja rohkeutta tehdä se ennen muita.
Ruotsissa tätä tehdään jo järjestelmällisesti. Me voimme tehdä sen omalla tavallamme, mutta mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
Aino Vuoden Laatuteko - Haku aika 19.6. saakka
Aino Vuoden Laatuteko -kilpailu ei ole kunnianosoitus menneelle, vaan katse tulevaan. Se kutsuu esiin ne teot, joissa näkyy suunta ja rohkeus ottaa se ensimmäinen askel.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen »Kirjoittaja
