Hannu Järvelin: Kehittäminen ei ole projekti
Hannu Järvelinillä on 30 vuoden kokemus kehittämistyön johtamisesta. Entinen Nokian johtaja tietää, ettei kehittämistä ole koskaan tarpeeksi eikä kukaan osaa tehdä sitä yksin.
Miksi kannattaa kehittää?
Jos tyytyy nykytilaan ja ajattelee, ettei ole kehitettävää, saa korkeintaan sitä, mitä saa jo nyt. Vain harva, jos yksikään, yritys tai organisaatio osaa itse kehittää itseään tarpeeksi hyvin – ulkopuolisesta avusta hyötyvät kaikki.
Miten työ laadun ja kehittämisen saralla on muuttunut urasi aikana?
Eniten on muuttunut ympäristö, jossa organisaatiot toimivat. Ympäristöstä on tullut mutkikkaampi. Yritykset ovat riippuvaisempia toisistaan ja kiireisempiä kuin ennen. Hyvän laadun ymmärryksen arvo kannattavuuteen on monissa yrityksissä hämärtynyt.
Laatu vaatii keskittymistä ja dedikaatiota. Siihen ei voi panostaa, jos aikaa ei ole. Monesti saattaa olla niin kiire, että on helpompaa tehdä asiat huonosti uudelleen ja uudelleen kuin pysähtyä ja tehdä kerralla kunnolla. Siksi myös kehittämisen tarve on yrityksissä lisääntynyt.
Millaista on hyvä johtajuus?
25 vuoden aikana ihmisten toiminnan merkitys johtajuudessa on kasvanut. Johtajan pitää olla hyvä ihmisten kanssa ja olla samalla uskottava johtaja. Johtajan tärkein asia ei ole ymmärtää, mitä hän itse tekee, vaan ymmärtää ja tiedostaa, miten hän tekee, miten hän viestii ja miten hän kohtaa ihmiset. Arjessa se näkyy esimerkiksi siinä, miten johtaja toimii kokouksissa tai millaisia sähköposteja ja chat-viestejä hän kirjoittaa. Niillä kaikilla on merkitystä. Johtajana kehittyminen lähtee siitä, että ylipäätään haluaa kehittyä ja haluaa tulla johtajana paremmaksi.
Koulutat Excellence Finlandin asiakkaita muun muassa Leanin maailmaan. Millainen on hyvä koulutus ja mihin se johtaa?
Kouluttajan vastuulla on pitää niin hyviä koulutuksia, että osallistujien silmät avautuvat. Koulutuksen investointi yritykselle on pieni verrattuna siihen, paljonko koulutuksesta voi hyötyä – kyse on toiminnan parantamisesta. Se tarkoittaa tehokkaampia ja virtaavampia prosesseja, tyytyväisempiä asiakkaita ja sidosryhmiä, yleensä myös parempia katteita. Koulutuksissa käytän aina yrityksen omia relevantteja esimerkkejä. Ajattelen, että koulutuksen hyödyt pitää pystyä osoittamaan euroissa. Tämän opin jo Nokialla, jossa toimin erilaisissa jatkuvan kehittämisen johtotehtävissä 15 vuotta.
Koulutuksiin saattaa osallistua ihmisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa kehittämisen kanssa tekemisissä. Jos koulutus on onnistunut ja herättää arvokasta keskustelua, se inspiroi organisaatiota jatkamaan. Usein käy niin, että ensin tehdään pieni sprintti yhdessä, jonka jälkeen organisaatio rakentaa uutta strategiaa tai uusia toimintamalleja itsenäisesti. Sen jälkeen jatketaan taas yhteistyötä, jotta varmistetaan, että kehittäminen ja jatkuva parantaminen saadaan vietyä organisaation arkeen.
Kehittäminen ei ole projekti, vaan sitä pitää tehdä koko ajan. Sen tekeminen ei lopu koskaan.
Joskus toiminnan parantaminen vaatii isojakin muutoksia. Mitä muutosjohtaminen vaatii?
Muutoksessa ihmisille pitää kertoa enemmän asioita kuin mihin on totuttu – muutostenkin johtaminen palautuu takaisin ihmisten johtamiseen. Sen lisäksi, että pitää puhua, pitää myös kysyä ja kuunnella, antaa ihmisille mahdollisuus reagoida ja kertoa oma mielipiteensä.
Mielipiteiden kuuntelemisen pitäisi olla osa yrityksen päivittäistä johtamista ja muutostilanteessa siihen pitää panostaa alusta lähtien. Jos organisaatio ei ole kovin iso, muutosta suunnitellessa voi haastatella oikeasti vaikka koko henkilöstön. Olen itse tehnyt näin asiakkaideni kanssa usein. Sillä tavalla saan luotua kontaktin ihmisiin ja varmistan, että jokaista on kuultu. Se on hyvä lähtökohta muutosten eteenpäin viemisessä.
On palkitsevaa, kun asiakkaat uskaltavat parantaa toimintaansa rohkeasti. Yksi esimerkki isosta muutoksesta on, kun asiakkaan kanssa huomasimme, ettei heidän silloinen organisaatiomallinsa toimi. Organisaatio piti muuttaa aivan toisenlaiseen formaattiin. Muutos vaati paljon ihmisiltä, mutta silti se oli asia, joka piti tehdä.
Mitä haluaisit itse oppia seuraavaksi?
Haluaisin olla parempi tekoälyn kanssa ja olen jopa harkinnut jatko-opintoja sen parissa. Käytän tekoälyä, mutta haluaisin paremmin ymmärtää, miten sitä voi hyödyntää jatkuvassa kehittämisessä.
Asiantuntijat esille -sisältösarja sukeltaa Excellence Finlandin asiantuntijoiden ajatteluun ansioluetteloa syvemmälle. Sarjassa kartoitamme laadun ja kehittämisen näkökulmia monipuolisesti ja tulevaisuuteen kurkottaen. Hannu Järvelin toimii kumppaninamme leanin, laadunhallinnan ja EFQM:n asiantuntijana.
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Asiantuntijablogi, Lean
- Asiantuntijablogi, Laadun kehittäminen