Hopeakettutalous haastaa työelämän ikärajat
Silmiini osui hiljattain suorastaan briljantti hopeakettutaloutta käsitellyt blogi, jonka on kirjoittanut Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto. Hän tarkastelee tekstissään ikääntymistä talouden, työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta tavalla, joka pakottaa katsomaan tuttua ilmiötä uudesta kulmasta.
Kuusiston keskeinen viesti on, että ihmiset ovat yhä pidempään toimintakykyisiä, terveitä ja kognitiivisesti vahvoja. Silti yhteiskuntarakenteemme ja työelämän käytännöt nojaavat yhä oletukseen, että tietyn iän jälkeen ihminen siirtyy sivuun. Kuusiston blogi ”Hopeakettutalous tulee – oletko valmis?” on luettavissa Taloustaidosta.
Mitä hopeakettutalous tarkoittaa?
Kuusiston ajattelussa hopeakettutalous, eli kansainvälisesti silver economy, tarkoittaa taloutta, jossa ikääntyvä väestö nähdään ennen kaikkea voimavarana. Kyse ei ole vain eläkkeistä ja huoltosuhteesta, vaan työkyvystä, osaamisesta, kulutuksesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Ikääntyvät eivät ole järjestelmän rasite, vaan kasvava, osaava ja aktiivinen osa taloutta.
Tämä onkin tuhannen taalan kysymys. Miten meillä on varaa hukata niin paljon konkari-ikäisten osaamiseen ja kokemukseen perustuvaa potentiaalia?
Eikä kyse ole vain työkokemuksesta. Kyse on verevästä elämänkokemuksesta: itse koetuista työelämän aallonpohjista ja huipuista, taantumista ja nousukausista. Kyvystä nousta ylös, ravistaa tomut harteilta ja jatkaa matkaa. Sellaista vuosien ja vuosikymmenten aikana kypsyvää taitoa, jota kutsutaan resilienssiksi, ei opi webinaareista eikä kursseilta. Eikä edes uusi ystävämme tekoäly pysty sitä korvaamaan, vaikka fiksu onkin.
Kuusisto nostaa esiin myös toisen muutoksen: kulutuksen rakenteen. Yhä useampi tuotteiden ja palveluiden ostaja on ikäihminen. Joukko on keskimäärin aiempaa varakkaampi. Tämän vuoksi mainosrahoitteisten kanavien ja muiden kuluttajabisnesten kannattaisi suunnata katseensa yhä vahvemmin niihin katsojiin ja asiakkaisiin, joilla on ostovoimaa ja valmiutta käyttää palveluita. Harva opiskelija tai ensiasunnon lainan kanssa kamppaileva nuori aikuinen ostaa ensi töikseen mainostauolla bongaamansa uuden tila-auton tai varaa kalliin aurinkoloman paratiisisaarelta.
Talousilmiöstä työelämän todellisuuteen
Sama ajatus koskee työelämää. Kokeneiden työntekijöiden rekrytointi ja eri-ikäisten tiimien rakentaminen on järkevää henkilöstöpolitiikkaa. Tutkimuksissa kokeneita työntekijöitä pidetään usein keskimääräistä luotettavampina, itsenäisempinä ja sitoutuneempina. Kun asiakaskunta ikääntyy, myös palvelutilanteessa samaistuttavuudella on merkitystä. Usein on helpompaa asioida ihmisen kanssa, joka jakaa samanlaista elämänkokemusta.
Maailma muuttuu. Se tarkoittaa sitä, että myös asenteita on rukattava nykyistä ikäystävällisemmiksi, jos haluamme pitää Suomi-neidon pään pinnalla. Me tarvitsemme kasvaaksemme sosiaalisesti vastuullisempia ja oikeudenmukaisempia työyhteisöjä.
Tämän yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen on kutsuttava kaikki mukaan, niin mestarit kuin kisällitkin. Koska väki vanhenee ja Suomi eläköityy kiihtyvällä vauhdilla, meidän on korkea aika päästää hopeaketut ulos häkeistään.
Kuusiston blogin ehkä tärkein viesti ei lopulta liity yksittäisiin ikärajoihin, vaan ajattelutapaan: jos ihmiset ovat pidempään toimintakykyisiä, myös rakenteiden, työurien ja asenteiden on muututtava.
Kuusiston blogi kokonaisuudessaan: https://www.taloustaito.fi/blogit/minna-kuusisto/hopeakettutalous-tulee–oletko-valmis/
Työelämä kuuluu kaikille!
Rakennetaan tasa-arvoisempaa työelämää, jossa asenne ja kyvykkyys ratkaisevat, ja osaamista on mahdollista kehittää iästä riippumatta.
Lue lisää ikäsertifikaatista »Kirjoittaja
Toimittaja, toimitusjohtaja | FreeHam Consulting Oy
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Vastuullisuus, Yhteisö