Japanilainen laatufilosofia viitoittaa tietä kohti teollista massatuotantoa
Otaniemessä piipohjaisten MEMS-resonaattoreiden uraauurtavan tutkimuksen ympärille syntynyt Kyocera-Tikitin tähyää maailmanmarkkinoille.
Yrityksen tutkimasta ja kehittämästä tekniikasta hyötyy tulevaisuudessa todennäköisesti jokainen, jolla on hallussaan jonkinlainen elektroninen laite. MEMS-resonaattorit ovat tietyillä taajuuksilla värähteleviä mikroelektromekaanisia komponentteja. Kvartsikiteen korvaavia ja älylaitteista entistä älykkäämpiä, pienempiä ja kestävämpiä tekeviä mikroskooppisen pieniä silikonisia resonaattoreita on kehitetty Espoon Otaniemessä yli 20 vuoden ajan.
Vuonna 2016 tutkimus huipentui tekniikan kaupallistamiseen, minkä myötä syntyi startup-yritys Tikitin. Suomalainen innovaatio alkoi nopeasti kiinnostaa maailmalla, ja japanilainen monialayhtiö Kyocera osti yrityksen kolme vuotta myöhemmin.
Ohjaksiin kokenut laatuammattilainen
Kyocera-Tikittimen laatujohtajana aloitti viime vuoden lokakuussa monelle Laatukeskuksen toiminnassa mukana olleelle tuttu mies Markku Nieminen. Laajan kokemuksen laatujohtamisen parissa kerännyt ja aktiivisesti alan verkostoissa toimiva Nieminen kehittää yrityksen laatujohtamisen käytäntöjä tuotekehityksestä valmistukseen ja jakeluun.
– Innovointi ja tutkimus ovat Kyocera-Tikittimen sydämessä edelleen, mutta teolliseen massatuotantoon siirtyminen edellyttää laatujohtamisen kehittämistä ja systemaattisempaa toimintatapaa, Nieminen kuvailee.
Elämänfilosofia sinisissä kansissa
Laatujohtajan tukena on kolmen vuoden Suomen-komennuksella MEMS Process Manager Shiro Miyazaki, joka ei ole tuonut emoyrityksestä mukanaan pelkästään yksittäisiä työkaluja ja menetelmiä, vaan perinpohjaisen japanilaisen elämänfilosofian.
– Yrityksemme ajattelu- ja toimintamallit on koottu kirjaksi, jonka jokainen uusi työntekijä saa luettavakseen. Prosessien listaamisen sijaan sinisten kansien välissä rakentuu kokonaisvaltainen elämänfilosofia, joka ohjaa minun ja jokaisen työntekijän ajattelua ja toimintaa päivittäin, Miyazaki kertoo.
Filosofia pohjautuu Kyoceran perustajan Kazuo Inamorin oppeihin, jotka hän kehitti yrityksen alkutaipaleella kohtaamiensa haasteiden pohjalta. Miyazakia itseään puhuttelevat etenkin kirjassa esitellyt ”Shop Floor Management” ja ongelmien yksinkertaistamisen taito.
– Toimintamme perusta on ”Shop Floor” eli työntekijätaso. Kun jokin ongelma ilmenee, meidän on heti palattava sen lähtöjuurille. Emme pysty ratkaisemaan ongelmaa vaikka kuinka yrittäisimme järkeistää tai teorioida sitä toisaalla. Tämä pätee kaikkiin toimintoihin – ei vain tuotantoon tai myyntiin, Miyazaki kuvailee.
– Ajattelutapamme mukaisesti pyrimme aina tekemään monimutkaisista asioista yksinkertaisempia. Mitä enemmän yksinkertaistamme asiaa tai ilmiötä, sitä lähemmäksi pääsemme sen perimmäistä olemusta. Esimerkiksi johtaminen voi monesti vaikuttaa monimutkaiselta. Pohjimmiltaan se kuitenkin koostuu kahdesta hyvin simppelistä periaatteesta: maksimoi tulot ja minimoi kulut, hän jatkaa.
Tiukkojen standardien sijaan vapaasti liikkuva ameeba
Niemiselle on ollut mielenkiintoinen oppimiskokemus nähdä miten Kyocera vie filosofian jokaisen työntekijän tasolle. Kun johtoajatus on kirkas, ei tarvita yksityiskohtaisia toimintaohjeita.
– Yleensä japanilaisesta laatujohtamisesta puhuttaessa nostetaan esiin Toyota, jossa joka ikinen vaihe on tarkkaan systematisoitu ja standardoitu. Kyoceralla toimitaan toisin. Pääpaino on vastuunsa tuntevissa ja itsenäisesti toimivissa työntekijöissä, jotka ammattilaisina kyllä löytävät parhaan tavan tehdä työtään. Tuloksena syntyy sekä erittäin korkeaa laatua että tulosta, hän kehuu.
Johtamistavalla on nimi, Amoeba Management System, ja senkin on kehittänyt Inamori. Sen mukaisesti organisaatio jaetaan pieniin yksiköihin, joita kutsutaan ameeboiksi. Jokaisen ameeban vetäjä on vastuussa suunnitelmien ja tavoitteiden määrittelystä omassa yksikössään. Ameebat saavuttavat tavoitteensa tiiviissä yhteistyössä ja yhteisin ponnistuksin. Management by All -hengessä jokainen työntekijä osallistuu oman yksikkönsä johtamiseen.
– Me Otaniemessä toimivat ameebat saamme konsernilta resurssit ja tarvittavat valtuutukset, ja olemme sitten vastuussa oman työmme johtamisesta ja tuloksista, Nieminen kuvailee.
Oppi kulkee molempiin suuntiin
Miyazaki kehuu suomalaista tutkimus- ja kehitysosaamista. Ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Miyazaki on lisäksi ihastunut suomalaisten ystävällisyyteen, puhtaaseen luontoon ja turvallisuuteen. Yhden suomalaisten tavan hän haluaisi viedä mukanaan Japaniin.
– Ihailen suomalaisten kykyä erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Japanissa on jo tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan, mutta Suomessa ollaan tässä paljon pidemmällä, hän miettii.
Tiesitkö?
Kyocera muodostuu sanoista Kyoto Ceramics. Yhtiö sai alkunsa Japanissa 1950-luvulla Kazuo Inamorin autotallissa. Yhtiö on edelleen kuuluisa esimerkiksi huippulaadukkaista keraamisista veitsistään, mutta keramiikan huippuosaaminen on laajentanut toimintaa aina mikroelektroniikasta aurinkopaneeleihin. Kvartskiteiden toimittajana Kyocera kuuluu maailman TOP5-yrityksen joukkoon. Kyocera-Tikittimen piipohjaiset MEMS-komponentitkin pakataan keramisiin koteloihin Japanissa. Konsernin liikevaihto on 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja se työllistää maailmanlaajuisesti 75 000 ihmistä.