Neuvottelukunnan syysseminaari: Miten varaudumme tulevaan taloudessa ja yhteiskunnassa?
Elämme aikoja, jotka vaativat suorituskyvyn tehostamista. Yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden ja järjestöjen on oltava tuloksellisempia, laadukkaampia ja asiakaslähtöisempiä.
Laatukeskuksen uudistuneessa neuvottelukunnan syysseminaarissa 21.10. puhuttiin tiukkaa asiaa pandemian vaikutuksista talouteen, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan – ja miten varaudumme suuriin haasteisiin tulevaisuudessa. Puhujina tilaisuudessa oli Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sekä Laatukeskuksen toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio.
Suomen Laatuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä
Metsä Groupin pääjohtaja viesti Metsäteollisuuden muutoksesta. Metsäteollisuus muuttuu ajassa ja se on jatkuvan evoluution keskellä. Evoluution myötä se on myös tulevaisuuden ala. Suomalainen metsäteollisuus pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana löytämällä tuotteet, joissa meillä on kilpailukykyä. Menestykseen tarvitaan vahvaa osaamista ja tahtotilaa.
Osaamisen vahva kehittäminen johtaa investointeihin. Esimerkkinä Metsä Groupin vuosina 2015-2018 tehty 2 miljardin investointi ja nyt 2019-2023 tavoite investoida jälleen 2 miljardia. Investoinneista yli 80 % kohdistuu Suomeen. Äänekosken biotuotetehdas oli kautta aikain suurin investointi metsäteollisuudelle Euroopassa. Kemin biotuotetehdas tulee onnistuessaan olemaan vieläkin suurempi investointi metsäteollisuudelle.
Hämälä uskoo suomalaisella metsäteollisuudella ja siihen liittyvällä laajalla klusterilla olevan hyvä tulevaisuus. On kuitenkin muistettava, ettei tulevaisuus synny itsestään. On tehtävä työtä tulevaisuuden eteen ja oltava sellaiset kehityssuunnat, että yhteiskunta haluaa tämän klusterin menestyvän.
Suomen Laatuyhdistys ry:n neuvottelukunnan puheenjohtaja, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen
Valtiokonttorin pääjohtaja viestitti Suomen pärjäämisestä pandemian keskellä. Pärjääminen on vaatinut työtä ja osaavaa henkilöstöä. Lisäksi pandemia on osoittanut, ettei tämänkaltaiseen kriisiin ollut kuitenkaan laajasti varauduttu. Pandemia ja sen laajuus yllättivät meidät kaikki. Nopealla reagoinnilla pystyttiin uusilla toimintatavoilla vastaamaan uuteen erikoiseen aikaan. Finanssikriisi vuonna 2008 ja koronapandemia ovat toivon mukaan opettaneet vahvan valtion tarkoittavan tulevaisuudessa myös taloudellisia voimavaroja äkillisten kriisien hoitamiseen.
Valtiokonttorilla oli myös erittäin merkittävä rooli yritysten tukemisessa; kustannustuki. Tukia maksettiin 3500 yritykselle 130 miljoonan verran. Valtiokonttori kykeni noin neljässä viikossa rakentamaan tehokkaan, nopean ja laadukkaan sähköisen järjestelmän, jolloin käsittelyajat olivat vain 2-3 päivää.
Seuraavaa kustannustukea ollaan parhaillaan rakentamassa. Tämän jälkeen Valtiokonttori on uudelleen rivissä auttamassa suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää selviytymään tästä kriisistä sekä rakentamassa kasvua, joka mahdollistaa julkisen talouden kestävyyden pitkällä aikajänteellä.
Voiko kyberhyökkäys olla koronan jälkeen seuraava uhka globaalille taloudelle
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnéll
Aalto-yliopiston työelämäprofessori erotteli esitelmässään harmaan sarvikuonon ja mustan joutsenen eroavaisuuden. Harmaa sarvikuono on uhka, joka tiedostetaan, mutta ei tiedetä milloin se tulee. Mustan joutsenen uhkaa ei edes tiedetä. Näitä vertauksia käytetään hyvin paljon turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Paljon puhutaan myös kyberturvallisuudesta. Aihe on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen. Lähtökohtaisesti kyberturvallisuus tulisi nähdä positiivisena asiana ja mahdollistajana. Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan. Suomea pidetään turvallisuuden näkökulmasta hyvänä paikkana tehdä liiketoimintaa ja tämä nähdään tulevaisuudessa positiivisena kilpailuetuna. Turvallisuus mahdollistaa myös digitalisaation hyödyt. Turvallisuus tulee jatkossa näyttäytymään aiempaa vahvemmin resilienssinä – epävarmuuden hyväksymisenä. Miten kykenemme selviytymään ja toimimaan henkisesti niissä tilanteissa, kun kaikki ei mene suunnitellusti?
Asiat tulevat jatkossakin muuttumaan nopeasti. McKinseyn mukaan yli kuukauden kestäviä disruptiivisia markkinahäiriöitä tulee n. 3,7 vuoden välein ja lyhytkestoisempia sitäkin useammin. Elämme voimakkaasti muutoksen tilassa olevassa maailmassa, joka vaikuttaa meidän kaikkien toimintaan. Maailma muuttuu tavalla, jota emme pysty terveellä loogisella järjellä etukäteen ajattelemaan. Kun katsomme maailmaa 100 vuotta taaksepäin, voimme todeta maailman muuttuneen 20 vuoden välein niin, että meidän looginen järkemme ei ole pystynyt sitä ymmärtämään.
Koronapandemia ei olut musta joutsen vaan harmaa sarvikuono. Kyberpandemia on seuraava harmaa sarvikuono ja sen taloudelliset seuraukset tulevat olemaan huomattavasti suuremmat kuin koronalla. Jokainen kriisi on reality check eli mahdollisuus oppia. Varautuminen on viisautta.
Miten keskeisten vientimaiden kehitys vaikuttaa Suomeen
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius
Suomi on BKT:llä mitattuna pärjännyt verrokkimaihin nähden hyvin, kuitenkin Kiinaan verrattaessa on vielä matkaa. Kiina on kuronut koronakriisin aiheuttaman kuilun umpeen ja talous näyttää elpymispolkua nyt muulle maailmalle. Selvää on, että Aasia kulkee elpymiskehityksessä edellä. Aasia sai koronataudin haltuun ja pystyi pitämään tilanteen rauhallisena verrattuna Eurooppaan ja USA:han. Yksi iso asia Aasian talouden elpymiselle on ollut rahoitusolosuhteiden keventyminen, joka ennakoi vahvistuvaa ulkomaankauppaa alueelle. Aasiasta kantautuvat hyvät uutiset ovat tärkeitä signaaleja meille muille.
Koronakriisin tautitilanteen hallinta on keskeinen selittäjä suurille eroille eri maiden talouksien välillä, kuin myös erilainen tuotantorakenne. Suomen teollisuus on verrokkimaihin nähden selvinnyt hyvin. Suomella oli kohtalaisen vahva tilauskanta kriisiin mentäessä, mutta jos kriisi pitkittyy, tilanne hankaloituu.
Kriisin jälkeen talouksilla on aina hyvin tilaa kasvaa. Kriisi iskee nimenomaan kehittyneiden talouksien selkärankaan eli palvelusektoriin. Palvelusektori on suurempi kuin kulutushyödykkeitä valmistava osuus. Koronan toinen aalto vaikuttaa kuluttajan luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen, mikä on tärkeää modernille taloudelle, jossa palvelusektori on keskeinen.
Kriisin lasku lankeaa julkiselle taloudelle. Lasku maksetaan olemalla innovatiivisia ja kekseliäitä pitkällä aikavälillä, jotta saadaan suomalainen tuottavuuden trendi kasvuun. Tämä velka maksetaan työllä ja pidemmällä aikavälillä tuottavuudella. Tarvitaan yritysrakenteen muutosta. Uusia yrityksiä, jotka tekevät korkeaa arvoa ja vanhoja yrityksiä, jotka tekevät korkeampaa arvoa kuin aiemmin.