Tani Järvinen: Laatu 4.0 on syvällä organisaation DNA:ssa
Mikään tai kukaan ei ole immuuni muutoksille ympärillämme. Toimiala yksi kerrallaan disruptoituu, kun tekoäly, robotiikka sekä automaatio luovat rajattomasti uusia mahdollisuuksia. Organisaatiot ovat uuden edessä, jossa vanhat toimintamallit eivät aina enää pure.
Minä väitän, että avaintekijä erinomaisuuden rakentamisessa ja turbulenssissa maailmassa pärjäämisessä on laadun implementoiminen organisaatioiden DNA:han. Silloin kun ympärillä rytisee, ei auta turvautua laastarin tai aspiriinin kaltaisiin apukeinoihin, vaan on käytettävä järeitä perustyökaluja.
Yksittäisten prosessien, menetelmien tai työkalujen sijaan erinomaisuus koostuu monesta eri osatekijästä – ja yhä enemmän myös organisaation suhteesta verkostoihin ja ympäröivään maailmaan. Laatuympäristön ja turvallisuuden rinnalle ovat nousseet vahvasti yhteiskuntavastuullinen toiminta ja kiertotalous. Kaikki ne ovat saman erinomaisuuden elementtejä organisaation DNA:ssa, eikä niitä saa irrottaa toisistaan.
Hyvän mahdollisuuden kurkata menestyviin organisaatioihin ja tulevaisuuden liiketoimintaan tarjoaa Quality Innovation Award -kilpailu. Joulukuussa julkistettuja suomalaisvoittajia yhdistivät yhteiskunnallisuus, ekologisuus sekä asiakaslähtöisyys. Voi vaan todeta, etä suomalaisissa organisaatioissa syntyy huikeita innovaatioita, joissa kaupallinen menestyspotentiaali ja pelastetaan maailma -asenne yhdistyvät ihailtavalla tavalla.
Suomen kilpailukyky tulevaisuudessa?
Osallistuessani APQO:n järjestämään (Asia Pacific Quality Organization) konferenssiin Abu Dhabissa tuli ehdottoman selväksi, että Kiinan johdolla koko Aasiassa panostetaan toiminnan kehittämiseen ja laatuun. Kiina, Malesia, Indonesia, Singapore sekä Filippiinit panostavat Excellence-malleihin, Six-Sigmaan sekä peruslaatutyökaluihin. Näin tuetaan globaalien yritysten alihankintaverkostojen toiminnan kehittymistä seuraavalle tasolle. Globaali kilpailu kovenee.
Lähi-Idässä panostetaan julkisen sektorin toiminnan kehittämiseen valtiojohtoisesti. Kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden edellytetään tekevän sisäistä arviointia, sekä tietyin väliajoin toteuttamaan ulkoinen arviointi.
Miten me Suomessa vastaamme tähän? Minkä signaalin annamme organisaatioille toiminnan kehittämisen merkityksestä kilpailukyvyllemme? Jäämmekö jalkoihin vai vastaammeko haasteeseen ja pidämme kilpailukykymme ja julkisen sektorin palveluiden tason korkealla.
EFQM uudistuu
Organisaatioiden ja toimintaympäristön muutosten vanavedessä uudistuu myös johdon työkalu EFQM Excellence -malli. Mallia on mukana kehittämässä toistatuhatta tahoa. Odotamme jo kuumeisesti uuden mallin julkistusta, joka tapahtuu lokakuussa 2019 Helsingissä järjestämässämme kansainvälisessä EFQM Forumissa.
Nykyistä mallia haastavat neljännen teollisen vallankumouksen myötä syntyneet ketterät organisaatiot, jotka luovivat nopeasti muuttuvassa, verkostoituneessa ja digitaalisessa ympäristössä. Niiden toimintatavat poikkeavat merkittävästi perinteisistä teollisuusyrityksistä, joille nykymalli on suunniteltu.
Uumoilen, että uudistuksessa sosiaalisen vastuun merkitys tulee kasvamaan. Silloin kun organisaatio menestyy, se toimii kustannustehokkaasti ja luo hyvinvointia kaikille sidosryhmilleen. Toisin sanoen erinomaiset organisaatiot tekevät hyvää tulosta ja parantavat samalla maailmaa ympärillään.
Ja niin uudistuu Laatukeskuskin
Parantaminen on matka, joka ei lopu koskaan. Lukiessasi tätä blogia olet todennäköisesti vierailemassa ensimmäisiä kertoja Laatukeskuksen uusilla verkkosivuilla. Olemme sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen, ja olemme jo pitkään valmistelleet loikkaa seuraavalle tasolle. Konkreettisia merkkejä tästä on uusi toimistomme ja juuri avautuneet uudet verkkosivut. Lisäksi olemme hankkineet vahvaa osaamista rekrytoimalla uusia avainhenkilöitä. Samassa muutosvimmassa uudistimme myös logomme!
Vuoden varrella järjestämissämme tilaisuuksissa ja koulutuksissa on ollut paljon osallistujia hakemassa uutta tietoa ja ajateltavaa, joten uskomme, että teemme parhaillaan varsin oikeita asioita.
Lopuksi haluan vähän haastaa:
Laatuun ja toiminnan parantamiseen tähtäävä henkilöstön osaamisen kehittäminen ei ole koskaan kustannus, vaan investointi. Esimerkkinä suomalainen globaali pörssiyritys, joka laskee, että yksi Black Belt tuottaa 0,5 miljoonan euron säästöt toiminnan kehittämisen kautta.
Mitä DNA-testi paljastaisi teidän organisaationne laatutyöstä?