Tulostavoitteet vai toimintatavoitteet? Johda itseäsi kestävämmin
Vuodenvaihde on monille luonteva hetki pysähtyä henkilökohtaisten tavoitteiden äärelle. Mitä haluan saavuttaa, missä haluan onnistua ja mitä pitäisi tehdä paremmin kuin ennen. Samalla kannattaa kysyä: miten tavoitteellisuus voi tukea jaksamista, eikä murentaa sitä?
Usein tavoitteet muotoutuvat huomaamatta organisaation tavoitteiden kaltaisiksi. Tuloksia, tehokkuutta, aikaansaannoksia. Ne ovat tärkeitä, eikä niitä ole syytä väheksyä. Silti juuri tällaisen henkilökohtaisen tavoitteellisuuden kanssa moni ajautuu vaikeuksiin.
Yksilönä mahdollisuutemme vaikuttaa organisaation tavoitteisiin ovat useimmiten rajalliset. Sen sijaan vaikutusmahdollisuutemme omaan tekemiseen, ajankäyttöön ja päivittäisiin valintoihin on huomattavasti suurempi.
Kaksi tavoitetyyppiä, kaksi erilaista vaikutusta
Siksi itsensä johtamisessa on tärkeää erottaa toisistaan kaksi tavoitetyyppiä: tuloksiin liittyvät tavoitteet ja toimintaan liittyvät tavoitteet.
Tuloksiin liittyvät tavoitteet kertovat siitä, mitä pitäisi syntyä. Ne voivat liittyä myyntiin, suoritteisiin, laatuun, vaikuttavuuteen tai muihin mitattaviin lopputuloksiin. Ongelma ei ole siinä, että nämä tavoitteet olisivat vääriä. Ongelma syntyy, kun niistä tehdään henkilön tärkeimmät henkilökohtaiset tavoitteet.
Tulostavoitteet ovat usein osittain tai kokonaan tekijän vaikutuspiirin ulkopuolella. Ne riippuvat muista ihmisistä, ylemmän tason päätöksistä, markkinasta ja joskus myös sattumasta.
Kun ihminen alkaa johtaa itseään ensisijaisesti tulosten kautta, hänelle jää käytännössä yksi keino vaikuttaa tilanteeseen: yrittää enemmän. Työpäivät pitenevät, vaatimustaso kiristyy ja kokemus riittämättömyydestä alkaa hiipiä arkeen. Tällöin tavoitteellisuus ei enää tuo suuntaa. Se lisää painetta.
Toimintaan liittyvät tavoitteet keskittyvät tapaan, jolla työtä tehdään. Ne koskevat arjen valintoja, työn rytmiä, fokusta ja rajoja. Juuri näissä asioissa yksilöllä on todellista vaikutusvaltaa.
Toimintatavoite voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpäivään varataan aikaa keskittymistä vaativalle työlle, kalenteri ei täyty kokonaan etukäteen tai työpäivä päättyy useammin hallitusti kuin uupuneena. Tällaiset tavoitteet eivät kuulosta kunnianhimoisilta perinteisessä mielessä, mutta niiden vaikutus jaksamiseen ja työn mielekkyyteen on usein huomattava.
Tulosten rinnalle tarvitaan tapa tehdä työtä
Työhyvinvoinnin haasteet harvemmin syntyvät tavoitteiden puutteesta. Ne syntyvät siitä, että henkilökohtainen tavoitteellisuus rakentuu liiaksi tulosten varaan, eikä työn tekemisen tapaa pysähdytä tarkastelemaan.
Kun toimintaan liittyvät tavoitteet puuttuvat, tulostavoitteet alkavat ohjata arkea liikaa. Tämä kaventaa ajattelua ja vie tilaa harkinnalta, oppimiselta ja palautumiselta.
Kestävä itsensä johtaminen ei tarkoita luopumista tavoitteista. Se tarkoittaa niiden uudelleenmuotoilua. Tulokset säilyvät tärkeinä, mutta ne eivät ole enää ainoa kompassi. Rinnalle nostetaan tavoitteita, jotka tukevat työn tekemisen tapaa ja ihmisen jaksamista.
Alkuvuoden tavoitepohdinnassa voisi siksi olla hyödyllistä kysyä itseltään jotakin muuta kuin vain: mitä haluan saavuttaa. Vähintään yhtä tärkeä kysymys on tämä: millä tavalla haluan tehdä työtä, jotta tavoitteet ovat mahdollisia ilman jatkuvaa kuormitusta?
Usein ratkaiseva oivallus on yksinkertainen. Henkilökohtainen tavoite, joka heikentää jaksamista, on harvoin hyvä tavoite. Toimintaan liittyvä tavoite, joka selkeyttää arkea ja keventää kuormitusta, luo usein edellytykset myös paremmille tuloksille.
Muotoile arjestasi kestävä
Juuri ilmestyneessä kirjassani Oman työsi kulkija keskeinen ajatus on yksinkertainen mutta vaativa. Työ ei muutu kestäväksi lisäämällä ponnisteluja, vaan muuttamalla tapaa, jolla työtä tehdään.
Tämä koskee myös tavoitteita. Kun henkilökohtaiset tavoitteet muotoillaan ensisijaisesti tulosten kautta, työ alkaa helposti ohjata ihmistä. Kun rinnalle tuodaan toimintaan liittyviä tavoitteita, ihminen alkaa taas ohjata työtään. Painopiste siirtyy. Ja se on usein ratkaisevaa sekä jaksamisen että merkityksellisyyden kokemuksen kannalta.
Kestävän työnteon muotoilu tarkoittaa tietoista suhdetta omaan tekemiseen. Millaisilla valinnoilla työ etenee. Millaisessa rytmissä sitä tehdään. Millä ehdoilla ihminen pysyy mukana ilman jatkuvaa venymistä.
Kirjassa toistuu ajatus siitä, että merkityksellinen työ syntyy harvoin suurista linjauksista. Se rakentuu arjen valinnoista, joihin henkilö itse voi vaikuttaa. Juuri siksi toimintaan liittyvät tavoitteet ovat niin voimakas väline itsensä johtamisessa. Ne tekevät näkyväksi sen, mikä muuten jää helposti kiireen ja vaatimusten alle.
Monelle merkittävin oivallus ei ole se, että pitäisi tavoitella enemmän. Oivallus on se, että oma tapa tehdä työtä kaipaa uudelleenmuotoilua. Kun tavoitteet tukevat tätä muotoilua, työ alkaa kantaa paremmin. Se tuntuu selkeämmältä, hallittavammalta ja usein myös mielekkäämmältä.
Kestävän ja merkityksellisen työnteon ytimessä ei lopulta ole kysymys pelkästään siitä, mihin pyrimme, vaan myös siitä, millä tavalla kuljemme. Ja juuri siihen kulkemiseen henkilökohtaisilla, toimintaan liittyvillä tavoitteilla on yllättävän suuri merkitys.
Kirjavinkki: Oman työsi kulkija
Jos tämä teksti herätti ajatuksia, kannattaa kurkata myös Torfinn Slåenin uutuuskirja Oman työsi kulkija. Kirja tarjoaa käytännön työkaluja ja harjoituksia itsensä johtamiseen.
Jäsenemme saavat kirjasta 20 % jäsenalennuksen maaliskuun loppuun asti. Etukoodi: Excellence20 (syötä tilauslomakkeella).
Kirjoittaja
Yritysvalmentaja
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Uutiset, Yhteisö
- Asiantuntijablogi, Lean