Vastuullisuus on tulevaisuuskestävän liiketoiminnan selkäranka
Vastuullisuudesta puhutaan yhä usein muusta liiketoiminnasta erillisenä asiana, esimerkiksi markkinointikeinona, kustannuseränä tai asiakkaiden ja sijoittajien vaatimuksena. Todellisuudessa vastuullisuus on tapa harjoittaa liiketoimintaa päivittäin eettisesti, läpinäkyvästi, kustannustehokkaasti ja sidosryhmien odotusten mukaisesti. Se on pitkäaikaisen arvonluonnin edellytys ja tulevaisuuskestävän liiketoiminnan selkäranka.
Monelle pk-yritykselle vastuullisuus nousee agendalle vasta silloin, kun asiakkaat, rahoittajat tai muut keskeiset sidosryhmät sitä edellyttävät. Yhä useammin kyse ei kuitenkaan ole enää vain ulkopuolisesta vaatimuksesta. Vastuullisuus vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn, riskienhallintaan ja liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Pankit ja vakuutusyhtiöt edellyttävät yritysasiakkailtaan muun muassa päästölaskentaa ja ilmastotavoitteiden asettamista. Tätä kehitystä kuvaa hyvin se, että Suomen Pankki asetti tammikuussa 2026 sijoitustoiminnalleen uudet ilmastovälitavoitteet.
Myös suuryritykset tarkastelevat arvoketjujaan aiempaa kriittisemmin. Ne haluavat vähentää vastuullisuusriskejä ja vastata kiristyvään kestävyyssääntelyyn edellyttämällä alihankkijoiltaan ja kumppaneiltaan eettisiä periaatteita, johdon sitoutumista, näyttöä vastuullisesta ympäristö- ja ihmisoikeustyöstä, hyvää hallintoa sekä läpinäkyvää raportointia. Kyse ei ole pienestä muutoksesta. OP:n Suuryritystutkimuksen 2026 mukaan 61 prosenttia suuryrityksistä arvioi vaihtavansa toimittajia tai alihankkijoita vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi lähitulevaisuudessa.
Vastuullisuutta ei voi enää ajatella vain suurten kansainvälisten toimijoiden kysymyksenä. Vaikka luontokato, vesipula tai pakkotyö voivat tuntua kaukaisilta esimerkiksi kainuulaisen tai pohjanmaalaisen yrityksen näkökulmasta, niiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Ympäristökriisit heijastuvat ruoantuotantoon, huoltovarmuuteen ja raaka-aineiden saatavuuteen Euroopassa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset logistiikkaketjuihin ovat jo aiheuttaneet miljardiluokan kustannuksia, kuten The Economistin analyysi osoittaa.
Myös ihmisoikeuskysymykset koskettavat meitä lähempää kuin moni vielä hetki sitten ajatteli. Paavo Teittisen Finlandia-palkittu Pitkä vuoro nosti näkyviin sen, ettei ihmiskauppa ja pakkotyö ole vain kaukaisten markkinoiden ongelma, vaan niitä esiintyy myös Suomessa, kuten Ylen artikkelissa todetaan. Syrjintä ja eriarvoisuus eivät nekään ole etäisiä ilmiöitä. Esimerkiksi ikäsyrjinnästä työelämässä on keskusteltu viime vuosina julkisuudessa toistuvasti, mistä kertoo myös Ekonomien esiin nostama havainto.
Vastuullisuus näkyy vahvasti myös siinä, miten yritys kohtelee omia työntekijöitään. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan joka neljäs työntekijä on uupumisvaarassa. Työhyvinvointi ei siksi ole irrallinen henkilöstöteema, vaan olennainen osa vastuullista liiketoimintaa. Sillä on suora vaikutus työssä viihtymiseen, sitoutumiseen, työn sujuvuuteen ja lopulta myös yrityksen tuloksentekokykyyn.
Vastuullisuus tarkoittaa myös kestävää taloudenpitoa ja pitkäjänteisen kannattavuuden vahvistamista. Se ei ole vain raportointia tai maineenhallintaa, vaan käytännössä parempaa riskien tunnistamista, tehokkaampaa resurssien käyttöä ja viisaampia liiketoimintapäätöksiä. Vastuullisuuden johtaminen voi pienentää kustannuksia esimerkiksi materiaalitehokkuuden kautta, vahvistaa asiakkaiden ja työntekijöiden sitoutumista sekä tukea pitkäaikaisen arvon rakentumista. Myös sijoittajien kiinnostus aiheeseen on vahvaa, mistä kertoo esimerkiksi Morgan Stanleyn Sustainable Signals 2025 -tutkimus.
Vastuullisuus on lopulta myös johtamisvalinta. Se näkyy siinä, miten yritys suhtautuu vaikutuksiinsa, riskeihinsä ja omaan rooliinsa yhteiskunnassa. Parhaimmillaan vastuullisuus ei jää puheeksi, vaan näkyy päätöksissä, toimintatavoissa ja siinä, millaista tulevaisuutta yritys on omalla toiminnallaan rakentamassa.
Onneksi suomalaisissa pk-yrityksissä on myös aitoa halua toimia vastuullisesti. Vastuu Groupin joulukuussa 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan 84 prosenttia pk-yrityksistä pitää vastuullisuutta tärkeänä osana liiketoimintaa. Keskeisiksi motiiveiksi nousivat maineen ja brändin vahvistuminen, sidosryhmien luottamuksen kasvu sekä parempi riskienhallinta.
Uskon, että tuo prosenttiluku nousee, kun hyväksytään realiteetit. Ilman vastuullisuuspanostuksia toimintaympäristö muuttuu entistä ennakoimattomammaksi, resurssit niukkenevat ja sidosryhmien luottamus murenee. Uskon, että prosenttiluku nousee täyteen sataan, kun ymmärretään vastuullisuuden tuomat liiketoimintahyödyt.
Vastuullisuus on pitkäaikaisen arvonluonnin mahdollistamista. Vastuullisuuden johtaminen on hyvän ja tulevaisuuskestävän liiketoiminnan johtamista.
Kirjoittaja
Toimitusjohtaja & perustaja, FitComm Oy
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Asiantuntijablogi, Vastuullisuus
- Asiantuntijablogi, Vastuullisuus