Vihreä siirtymä, digitalisaatio ja kiristyvä kilpailu luonnonvaroista

• Asiantuntijablogi, Vastuullisuus
• Julkaistu: 21.10.2026

Sähköistyminen, uusiutuvan energian tuotanto, akkuteknologiat, datakeskukset, tekoäly ja digitaalinen infrastruktuuri perustuvat materiaalivirtoihin, joiden globaali kysyntä kasvaa nopeasti. Euroopan komission mukaan kriittisiä raaka-aineita tarvitaan erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän teknologioissa, minkä vuoksi EU pyrkii vahvistamaan niiden saatavuutta ja vähentämään riippuvuuttaan tuontiraaka-aineista.

Vihreän siirtymän teknologiat tarvitsevat muun muassa kuparia, litiumia, nikkeliä, kobolttia, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Samoja materiaaleja hyödynnetään myös elektroniikassa, tietoliikenneverkoissa ja datakeskusten laitteistoissa. Vaikka nämä ratkaisut ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, niiden tuotanto voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, vesistöille, maankäytölle ja paikallisille yhteisöille.

Mineraalit vihreän siirtymän perustana

Suomella on erityinen asema Euroopan kriittisten raaka-aineiden tuotannossa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomi on jo nyt merkittävä nikkelin ja koboltin tuottaja ja jalostaja Euroopan akkuarvoketjussa. Lisäksi Suomessa esiintyy useita muita EU:lle strategisesti tärkeitä raaka-aineita, kuten litiumia, maasälpää, volframia ja kuparia.

Kasvava kysyntä nostaa kuitenkin esiin kysymyksen siitä, millä ehdoilla luonnonvaroja voidaan hyödyntää. Suomessa keskustelua on herättänyt erityisesti Sodankylässä sijaitseva Viiankiaavan Natura-alueen läheisyyteen suunniteltu Sakatin kaivoshanke. Euroopan komissio myönsi hankkeelle vuonna 2025 strategisen hankkeen aseman EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen (Critical Raw Materials Act, CRMA) nojalla. Strategisen hankkeen asema kuvastaa hankkeen merkitystä EU:n raaka-ainehuollolle, mutta ei poista kansallisen ympäristölainsäädännön tai lupamenettelyjen vaatimuksia.

Tapaus havainnollistaa vihreän siirtymän keskeistä ristiriitaa: ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää mineraaleja, mutta niiden tuotanto voi samaan aikaan kohdistua alueille, joilla on merkittäviä luontoarvoja.

Datakeskusten kasvu lisää luonnonvarojen käyttöä

Vihreän siirtymän ohella myös nopeasti etenevä digitalisaatio kasvattaa mineraalien ja energian kysyntää. Sen näkyvimpiä ilmentymiä ovat datakeskukset, joiden määrä kasvaa Suomessa voimakkaasti. Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamien tietojen mukaan Suomessa on vuonna 2026 etenemässä jo yli 100 datakeskushanketta.

Datakeskusten merkittävin välitön ympäristövaikutus liittyy energiankulutukseen. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja suurteholaskennan yleistyminen lisää laskentakapasiteetin tarvetta, mikä kasvattaa myös sähkön kysyntää. Fingrid-lehden mukaan datakeskuskapasiteetin kysyntä on voimakkaassa kasvussa erityisesti tekoälyn kehityksen seurauksena. Teknologiamurros on varsin laaja ja tekoälyn käyttö yhteiskunnallisissa rakenteissa on kasvussa, esimerkiksi Suomen julkisen sektorin osalta. Suomea pidetään houkuttelevana sijoituspaikkana muun muassa luotettavan sähköverkon, uusiutuvan energian saatavuuden, viileän ilmaston ja hyvien tietoliikenneyhteyksien ansiosta.

Vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu energiankulutukseen. Datakeskukset tarvitsevat rakennuksia, sähkönsiirtoverkkoja, jäähdytysjärjestelmiä sekä huomattavia määriä elektroniikkaa, joiden valmistuksessa hyödynnetään kriittisiä mineraaleja ja muita luonnonvaroja. Näin datakeskukset lisäävät merkittävästi mm. rakentamista ja logistiikkaa, joilla on suoria ja epäsuoria luontovaikutuksia erityisesti luonnonvarojen kulutuksen, päästöjen, jätteiden ja maankäytön myötä.

Kasvava sähkön kysyntä lisää samalla painetta uuden energiantuotannon rakentamiseen. Tämä voi aiheuttaa maankäyttöön liittyviä ristiriitoja esimerkiksi luonnonsuojelun, virkistyskäytön, maa- ja metsätalouden sekä poronhoidon kanssa. Paliskuntain yhdistys on toistuvasti nostanut esiin energiantuotannon ja kaivostoiminnan kielteiset vaikutukset poronhoitoalueisiin. Vaikutukset kohdistuvat tietyillä alueilla myös saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiin.

Näkyvätkö luontoriskit yritysten liikevaihdossa?

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio synnyttävät Suomessa merkittävää liiketoimintaa, mutta niiden kasvattama luonnonvarojen käyttö voi samalla heikentää kasvun edellytyksiä. Kriittisten mineraalien kysynnän kasvu ja toimitusketjuihin liittyvä geopoliittinen epävarmuus voivat nostaa tuotantokustannuksia erityisesti elektroniikka-, energia- ja teknologiasektoreilla. Erityisesti datakeskusten lisääntymisen myötä erilaisista muistisiruista on enenevässä määrin pulaa ja puhelinten, tietokoneiden ja muiden siruja vaativien laitteiden hintojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa.

Yrityksiin kohdistuu samanaikaisesti myös kasvavia odotuksia luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta. EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano on käynnissä ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se asettaa noin 400-600 miljoonan euron lisärahoitustarpeen yksityiselle sektorille tai julkisen ja yksityisen sektorin välimalleille. Asetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri elinympäristöissä soista metsiin ja vesistöihin. Vaikka asetuksen lopulliset kustannukset ja toteutustavat täsmentyvät kansallisen suunnittelun yhteydessä, on selvää, että sekä julkisen että yksityisen sektorin panostuksia tarvitaan luonnon tilan parantamiseen tulevina vuosikymmeninä.

Yrityksille tämä tarkoittaa, että kilpailukyky syntyy yhä useammin kyvystä yhdistää resurssitehokkuus, vähähiilisyys ja luontovaikutusten hallinta. Kiertotalousratkaisut, vastuulliset hankintaketjut, ennakoiva ympäristöjohtaminen ja luontoriskien huomioiminen eivät ole enää pelkästään vastuullisuustoimia, vaan yhä useammin osa liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden edellytyksiä. Yritysten tuleva liikevaihdon kehitys riippuu siten siitä, pystyvätkö ne kasvattamaan liiketoimintaansa vähentäen samalla riippuvuuttaan niukoista luonnonvaroista ja halliten toimintansa luontovaikutuksia.

Lähteet:

1. Valtiovarainministeriö: Julkinen sektori valmistautuu tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen, julkaistu 25.9.2026
   https://vm.fi/-/julkinen-sektori-valmistautuu-tekoalyn-laajamittaiseen-hyodyntamiseen
2. European Commission: Commission selects 47 Strategic Projects to secure and diversify access to raw materials in the EU, press release. Julkaistu 25.3.2025, Brysseli
   https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_864
3. Elinkeinoelämän keskusliitto: Vihreiden investointien dataikkuna, päivitetty 17.9.2026
   https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/
4. European Data Centre Association: State of European Data Centres 2026
   https://www.eudca.org/documents/content/ZlZXb4bRSRefaEVqya2I_Aoea?download=0
5. Paliskuntain yhdistys: Tuulivoima.https://paliskunnat.fi/py/neuvonta/maankaytto/tuulivoima/
6. The Wall Street Journal: Apple to Raise Prices Due to Memory Chip Crunch, Tim Cook Says, uutisartikkeli, julkaistu 17.6.2026
   https://www.wsj.com/tech/apple-price-increases-memory-supply-199845b1
7. GTK: Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets, Open File Research Report 36/2025. https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/36_2025.pdf
8. GTK: Kaivos- ja esiintymäkartat, Suomen kriittisiä raaka-aineita sisältävät kaivokset, kaivoshankkeet ja pitkälle edenneet malminetsintähankkeet, kartta 2026
   https://www.gtk.fi/ajankohtaista/kaivos-ja-esiintymakartat/
9. Fingrid: Datakeskukset haluavat Suomeen, verkkolehtiartikkeli, julkaistu 17.3.2025
   https://fingridlehti.fi/datakeskukset-haluavat-suomeen/

Kirjoittaja

Elina Sorri

Yritysvastuunasiantuntija, Taigawise Oy