Kaikki vuoden 2025 koulutukset -25 %! Päättäville jäsenille 10 % lisäalennus! Alennus lasketaan kassalla. Katso ehdot
Viisi asiaa, jotka jokaisen yrityksen pitää kestävyysraportoinnista ymmärtää
Pk-yrityksiltä vaaditaan entistä moninaisempia vastuulliseen liiketoimintaan liittyviä asioita. Kysyimme vastuullisuusasiantuntijaltamme Riikka Rantakarilta, mitkä kestävyysraportoinnin teemat vaatisivat Suomen pk-yrityksissä lisää ymmärrystä.
Osaamista tarvitaan sekä hallituksiin että operatiiviselle tasolle
Joissakin yrityksissä saatetaan ajatella, että vastuullisuustyö ja kestävyysraportointi on ympäristöpäällikön, viestinnän tai markkinoinnin tehtävä. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttää raportointia eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards ESRS) mukaisesti. Kestävyysraportointistandardit pitävät sisällään viisi ympäristöstandardia, neljä sosiaalista standardia sekä yhden liiketoiminnan harjoittamiseen ja toimintatapoihin liittyvän standardin.
Kun standardien sisältöön ja datapisteisiin tutustuu, ymmärtää nopeasti, että kykyä ajatella kestävästi vaaditaan läpi organisaation aina strategiasta ja liiketoimintamallista operatiiviseen toimintaan saakka. Kyse on tavasta suunnitella ja harjoittaa liiketoimintaa: tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan konkreettisia suunnitelmia ja tiekarttoja.
Isoin pullonkaula vastuullisuuden kehittämiselle on osaamis- ja osaajapula. Näin vastaavat kaiken kokoiset suomalaiset yritykset eri tutkimuksiin ja kyselyihin, esimerkiksi yritysvastuuverkosto FIBS ry:lle ja Kauppakamarille. ESG-controllereiden ja vastuullisuuspäälliköiden rekrytoiminen ei ole osaajapulassa ihan yksinkertaista. Kestävyysosaamisen tunnistaminen ja henkilöstön kouluttamiseen kannattaa panostaa. Merkittävä rooli on yritysten johdolla, erityisesti hallitusten osaamisella ja motivaatiolla. Toisaalta operatiiviselta tasolta vaaditaan kestävyyslinjausten juurruttamista yrityksen toimintakulttuuriin.
Onko yrityksesi data luotettavaa ja varmennettavaa?
ESRS:ssä datalla on merkittävä rooli. Datan tulee olla luotettavaa, läpinäkyvää ja varmennuskelpoista. Monessa suomalaisessa pk-yrityksessä ESRS:n mukaista dataa ei ole kerätty juuri lainkaan. Jos sitä on kerätty, se on usein hajallaan eikä keräämistä ole tehty systemaattisesti. Myös teknisissä järjestelmissä usein onnutaan, sillä isoissakin yrityksissä kestävyyslukuja saatetaan kerätä exceliin.
Rajoitettu varmennus tulee lähitulevaisuudessa pakolliseksi myös pk-yrityksille. Se tarkoittaa, että kestävyysraportointiin erikoistuneen tilintarkastajan pitää pystyä tarkistamaan yrityksen antamat tiedot todellisuutta vastaaviksi. Luotettava data ja luotettavat tiedonkeruujärjestelmät vaativat investointeja teknisiin tietojärjestelmiin ja sen varmistamista, että työkaluja osataan käyttää ja dataa analysoida asiantuntevasti.
Ympäristöstandardit kaipaavat laajempaa ymmärrystä
Erityisesti ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyvät laskennat, viitekehykset ja sitoumukset ovat yrityksissä jo varsin hyvin tunnettuja. Hiilijalanjälki on tuttu, vaikka omaa hiilijalanjälkeä ei olisikaan vielä laskettu. Päästölaskenta onkin monelle yritykselle ensimmäinen tapa tunnistaa oman toimintansa ympäristövaikutuksia ja tehdä suunnitelmia niiden vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi.
Osa tärkeistä ympäristönäkökulmista on jäänyt vähemmälle huomiolle. Biologisesta monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä ja luontokadosta puhutaan järjestöissä ja politiikassa, mutta yrityksissä niiden merkitystä omassa toiminnassa ei vielä ymmärretä. Myös globaaliksi ongelmaksi muodostunut vesikriisi ansaitsisi enemmän huomiota. Veden käyttöä kannattaa tarkastella, vähentää ja kehittää varsinkin, jos yritys toimii osana kansainvälistä arvoketjua tai vesikriittisillä alueilla.
Sosiaalista kestävyyttä numeroiden takana on mitattava
Omaa työvoimaa koskevat tiedot ovat suomalaisissa yrityksissä kunnossa. Se johtuu osittain Suomen tiukasta lainsäädännöstä sekä työntekijöiden hyvästä oikeusturvasta. Kohtuullisessa kunnossa ovat myös tiedot palvelujen ja tuotteiden loppukäyttäjistä ja kuluttajista. Petrattavaa on arvoketjun työntekijöihin liittyvissä tiedoissa ja toimenpiteissä.
Esimerkiksi rakennus- ja marjanpoiminta-alalla on uutisoitu useita väärinkäyttötapauksia ja ravintola-alalla tehdään jatkuvaa työtä pakkotyövoiman ehkäisemiseksi.
Kun sosiaalista kestävyyttä mitataan, saatetaan kysyä esimerkiksi, paljonko yrityksessä on sairauspoissaoloja ja mikä on henkilöstön sukupuolijakauma. Nämä on yleensä helppo kirjata ylös lukuina. Vaikeammin mitattava kysymys on, ymmärretäänkö yrityksissä, mitä esimerkiksi tarkoittaa monimuotoinen, inklusiivinen ja hyväksyvä työkulttuuri, ja kuinka sitä kehitetään.
Kestävyys on mahdollisuus, ei pakko
Iso osa suomalaisista yrityksistä toimii jo vastuullisesti, mutta ei vielä hahmota kaikkia vastuullisuuden ja kestävyysraportoinnin teemoja omassa toiminnassaan. Puhe viherpesusta on saanut jotkut yritykset varovaisiksi. Toisaalta kestävyyden liiketoiminnallista potentiaalia ei aina tunnisteta. Alkuun pääseminen on kuitenkin suhteellisen yksinkertaista. Ensimmäinen askel on arvioida oman toiminnan merkittävimmät vaikutukset ja tiedostaa asiat, joita tehdään jo oikein. Toinen askel on luoda toimintamallit ja -tavat, joilla vastuullisuutta edistetään. Lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet ja tiekartat auttavat kestävyyden kehittämisessä.
Kestävyysraportoinnin avulla luodaan parhaimmillaan kannattavaa ja tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Kestävyyden kehittäminen sekä prosesseina että liiketoiminnan uusina avauksina sitouttaa työntekijöitä, houkuttelee uusia osaajia, vähentää riskejä ja kiinnostaa rahoittajia. Kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen on hyvä strateginen työkalu kestävämmän liiketoiminnan rakentamiseen. Alkuun pääsee CSRD Pulse -työkalun avulla, joka selkeyttää kestävyysraportoinnin standardeja, kasvattaa ymmärrystä ja tarjoaa analyysin yrityksen vastuullisuuden nykytilasta.
Kirjoittaja
Toimitusjohtaja & perustaja, FitComm Oy