Talous on rikki, osaavatko insinöörit korjata sen
Olisiko aika otollinen suomalaisen insinöörityön renessanssille?
Kesälomani aikana vierailin UNESCOn maailmanperintökohteessa Werlan puuhiomossa. Paikka on ehdottomasti käynnin arvoinen, ja on upeaa, että se on säilynyt meille jälkipolville.
Werla laittoi minut miettimään suomalaisen insinöörityön perinnettä. Werlan tuotantoprosesssin yksinkertaisuus hätkähdytti minua – asiaa tuntematonta. Kuusipuuta ainoastaan mekaanisesti käsittelemällä saatiin aikaan kuusi-vesi-seos, josta pahviarkit valmistettiin. Itsekin muistan kouluajoilta nuo 70*100 cm arkit, joita käytettiin entisaikaan yleisesti havaintotaulujen pohjina. Nykyään nuo taulut taitavat olla lähinnä trendikkäitä sisustuselementtejä.
Werlan toiminta perustui tarjolla oleviin raaka-aineisiin: suomalaiseen kuusipuuhun, Werlan kosken tuottamaan energiaan sekä työvoimaan, jota oli saatavilla edullisesti.
Werlan perustamisen aikoihin 1872 Suomessa oltiin juuri toipumassa nälkävuosista (1866–1868), jolloin noin 8 % suomalaisista kuoli nälkään. Jos tänä kesänä on kärsitty/nautittu helteistä, 1860-luvulla kylmä sää tuhosi useana peräkkäisenä vuonna viljasadon, minkä seurauksena oli kansallinen hätätilanne ravinnon loputtua.
Silloinen senaatti pyrki asiaa korjaamaan, mutta tiukkaa talouslinjaa vetänyt valtiovarain-toimituskunnan päällikkönä toiminut J.V. Snellman ei aluksi ollut myötämielinen viljan ostamiseen ulkomailta, ja lopulta lainalla ostettu vilja ei päässyt aikaisen talven takia satamiin. Lopputulos oli karmaiseva. Tämä jäi suuren valtiomiehen mieltä painamaan vielä vanhoilla päivilläkin.
Kaikki kunnia Werlan upealle perinnölle, mutta suhteellisen matalan jalostusasteen toiminnasta oli kyse. Tästä syystä toiminta loppui 1960-luvulla.
Suomalaisen insinöörityön suuret innovaatiot ovat sittemmin luoneet Suomeen aivan ennen kokematonta vaurautta. Jalostusarvon nostaminen on tässä ollut aivan keskeistä. Suuria menestystarinoita on useita, mutta mainittakoon nyt vaikka Outokummun liekkisulatusmenetelmä, jonka vuorineuvos Petri Bryk ja diplomi-insinööri John Ryselin kehittivät kotimaisten sulfidimalmien energiatehokkaaseen prosessointiin. Nyttemmin menetelmää käytetään yli 50 maassa.
Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa Väisälän kolmen professoriveljeksen ammattitaito, mikä johti mittaviin saavutuksiin matematiikan (Kalle), geodesian (Yrjö) ja Vaisalan anturiteknologian alalla (Vilho). Yrjö Väisälän tyttärenpojan Yrjö Neuvon osuus digitaalitekniikan kehittämisessä ja korkeakouluopetuksessa sekä Nokian menestystarinassa oli merkittävä.
Kriittiset äänenpainot tuovat esiin sen, että Suomi uhkaa palata maaksi, joka on kiinnostava ainoastaan luonnonvarojensa vuoksi. Datacenterit saavat täältä edullista sähköä ja jäähdyttäminen näillä leveysasteilla on edullista. Maan mineraalitkin tätä nykyä taidetaan pääosin ottaa talteen ulkomaisten yritysten voimin.
Onko Suomi siis palaamassa Werlan aikoihin, jolloin jalostusaste oli suhteellisen matala? Tuleeko lappu luukulle? Nälänhätää ei onneksi ole vielä näköpiirissä, vaikka kipeitä leikkauksia tehdäänkin.
Mistä siis apu? Kaivosveroa ehdotetaan, mutta sekään ei perusongelmaan, eli matalaan jalostusasteeseen, tuo ratkaisua. Säästöt ovat välttämättömiä, mutta väärin ajoitettuina ne voivat vain pahentaa tilannetta. Taidetaan tarvita luovempia ratkaisuja kuin pelkät säästöt ja verotus.
Mitkä ovat ne alueet, joissa insinöörien luovuus voisi parhaiten luoda lisäarvoa? Ehkä malmien louhinnan ja rikastamisen sijaan pitääkin nyt keskittyä datan louhintaan ja jalostamiseen?
Selvää kuitenkin on, että kaiken pohja ja perusedellytys suomalaiselle insinöörityölle on korkeatasoinen koulutus, joka tuotti aiemmatkin kotimaiset innovaattorit ja innovaatiot. PISA-tulosten jatkuva alamäki tulisi siis saada katkeamaan. Vain hyvät oppimistulokset ja ammattitaito johtavat menestykseen kansainvälisillä markkinoilla. Tarvitaan uusia Väisälöitä ja Vaisaloita. Kenties opetusministeri kantaakin raskaampaa salkkua kuin kuvitteleekaan?
Tule keskustelemaan ylimmän johdon aamiaiselle –
Excellence Finland kutsuu päättävien jäsenten ylintä johtoa kasvokkain tapaamiseen Helsinkiin keskustelemaan toimitusvarmuudesta, logistiikasta ja varautumisesta. Ajankohtaisista aiheista, jotka kytkeytyvät suoraan organisaatioiden toimintakykyyn ja jatkuvuuteen. >> Lue lisää ja ilmoittaudu
Kirjoittaja
Tutkimusjohtaja, Nokia Oyj
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Asiantuntijablogi, Yhteisö