Mistä niitä innovaatioita oikein tulee?

• Yhteisö
• Julkaistu: 21.10.2025

Olin kuluvan syksyn aikana Excellence Finlandin Aino vuoden laatuteko -kilpailun tuomarina. Työ on varsin opettavaista myös meille tuomareille, koska silloin näkee, kuinka erilaisia laatutekoja hakee palkintoa.

Omalla teollisuudenalallani innovaatiot helposti liitetään teknisiin ratkaisuihin ja patentointiin. Patentoinnin osalta erityisen arvokkaiksi innovaatioiksi koetaan niin sanotut essentiaalipatentit, jotka ovat osa standardia.

Tämä liittyy siihen, että yritys pyrkii luomaan teknologiastandardeja yhteistyössä kilpailijoiden kanssa. Samanaikaisesti pyritään patentoimaan ratkaisuja, jotka päätyisivät standardiin. Usein käy niin, että patentointiin liittyvät kiistat pystytään välttämään, kun jo standardoinnin yhteydessä sovitaan, keiden ratkaisuja käytetään. Monesti päädytään ristiinlisensointiin, jolloin kalliisiin patentointiin liittyviin oikeudenkäynteihin ei päädytä.

Syy siihen, että ICT-ala tuottaa paljon patentteja liittyy juuri standardointiin. PRH:n keksintöilmoitusten lukumäärät kertovat tästä omaa tarinaansa.

Tuomarina toimiminen selvästi laajensi omaa käsitystäni, mitä innovaatiot voivat olla

Niiden ei tarvitse suinkaan olla teknisiä ratkaisuja, vaikka niitäkin oli runsaasti osallistujien joukossa.

Myös julkisyhteisöt voivat innovoida. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikka verohallinto. Tuskin kukaan kaipaa vanhoja veroilmoituksia, joiden täyttäminen oli erityisen haastavaa. Digitalisaatio on tuonut tässä toivottua helppoutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tänä vuonna palkittujen joukossa oli maanmittauslaitoksen osakekirjojen sähköistämisen parannushanke.

Usein julkishallinnon parannushankkeilla on aivan valtava vaikutus, sillä ne koskevat lähes kaikkia kansalaisia.

3+1 Y:n taktiikka

Koetin palkintojenjakotilaisuuden puheessani tuoda esille menestystekijöitä innovaatiotoiminnassa, jotka pätisivät yhtä lailla niin yksityiseen kuin julkiseenkin sektoriin. Esitin kolmen y:n mallin: ymmärrys, ympäristö ja yhteistyö.

Syvällistä ymmärrystä vaaditaan ennen kuin mitään uutta voidaan kehittää. Vain heikkouksien ymmärtäminen vie kehitystä eteenpäin. Ympäristöllä tarkoitin sellaista ympäristöä, joka suhtautuu myötämielisesti uuden kehittämiseen. Tietty määrä avoimmuutta on myös edellytys innovaatiotoiminnalle, sillä harvoin kukaan yksittäinen henkilö pystyy kehittämään jonkin idean alusta lopulliseen toteutukseen asti.

Näin ollen tarvitaan myös yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Oman kokemukseni mukaan tutkijoiden kannattaa jo varhaisessa vaiheessa ottaa mukaan tuotekehittäjät, tuotehallinta, laatu-, myynti- ja markkinointiorganisaatiot sekä asiakkaat. Lopputulos tuppaa olemaan parempi, kun ideoita tulee eri näkökulmista.

Mikä on ehkä vielä tärkeämpää, innovaation hyväksymisen kannalta on merkittävästi helpompaa, jos asianomaiset tahot ovat alusta lähtien olleet mukana idean kehittämisessä. Valmiin idean myyminen on haastavaa, jos kaikkia näkökulmia ei ole otettu alusta lähtien huomioon.

Norsunluutorni voi houkuttaa tutkijaa, mutta tehokkaammin saa innovaatioita vietyä lopputuotteeseen, mikäli muutkin kuin tutkijat ovat olleet alusta lähtien mukana.

Laatuteko-palkinnon voittaja Resand Oy:n edustaja kiitospuheessaan lisäsi listaani vielä yhden yhden y:n: yrittäjyyden. Hieno ja aiheellinen lisäys. Tämäkin pätee, oli sitten kyseessä yritystoiminta tai sisäinen yrittäjyys suuressa yrityksessä tai julkishallinnossa. Yrittäjyys edellyttää rohkeutta, kuten kaikenlainen innovaatiotoiminta.

Mutta kuten sanotaan: Yrittänyttä ei laiteta. Aino vuoden laatuteko -kilpailun tapauksessa yrittäjyys jopa palkitaan!

Kirjoittaja

Olli Salmela

Tutkimusjohtaja, Nokia Oyj