Hiilijalanjälki haltuun – miksi ja miten?
Mitä hiilijalanjälki oikeastaan tarkoittaa? Entä miksi yritysten kannattaa laskea oma hiilijalanjälkensä? Hiilijalanjälki ei ole vain hieno sana. Se on konkreettinen työkalu, joka auttaa ymmärtämään oman liiketoiminnan vaikutuksia ilmastoon. Kun tiedät, mistä päästöt syntyvät, voit tehdä fiksumpia päätöksiä, tehostaa toimintaa ja viestiä vastuullisuudesta asiakkaille ja kumppaneille.
Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi yritys, toiminta, tuote tai palvelu aiheuttaa koko elinkaarensa aikana. Se voi sisältää esimerkiksi energian käytön, matkustamisen, hankinnat, jätteet ja logistiikan. Hiilijalanjälki näyttää, missä mennään nyt, ja mihin kannattaa tarttua seuraavaksi.
Miksi hiilijalanjäljen laskeminen kannattaa?
Vaikka hiilijalanjäljen laskeminen voi äkkiseltään kuulostaa työläältä, se kannattaa. Laskenta on sekä kilpailukyvyn lähde että johtamisen työkalu. Se auttaa vastaamaan sidosryhmien kasvaviin odotuksiin, erottumaan kilpailijoista ja voi avata tien edullisempaan rahoitukseen.
Samalla laskenta lisää ymmärrystä omasta toiminnasta, paljastaa suurimmat päästölähteet, tukee investointipäätöksiä sekä mahdollistaa tavoitteiden luotettavan asettamisen ja seurannan. Lisäksi se tarjoaa faktapohjan vastuullisuusviestintään ja raportointiin, vahvistaen samalla sidosryhmien luottamusta ja positiivista brändimielikuvaa.
Mitä hiilijalanjäljen laskenta vaatii?
Hiilijalanjäljen laskenta perustuu systemaattiseen tiedonkeruuseen ja selkeisiin rajauksiin. Yrityksen on tunnistettava tärkeimmät päästölähteensä, kerättävä niihin liittyvät kulutustiedot sekä liitettävä oikeat päästökertoimet. Laskenta etenee vaiheittain, ja jokaisessa vaiheessa on huolehdittava tiedon laadusta ja vertailukelpoisuudesta eri vuosien välillä.
- Suunnittelu: ensimmäisessä vaiheessa määritellään niin projektin tavoitteet kuin laskennan laajuus kuten sisällytettävät toiminnot. Lisäksi on tarpeen jakaa projektin vastuut, kerätä tiedot datan omistajista, sekä aikatauluttaa projektin eri vaiheet. Lisäksi suunnitteluvaiheessa kannattaa tehdä lopullinen päätös siitä, toteutetaanko laskenta itsenäisesti, vai hankitaanko ulkopuolista apua. Kannattaa myös harkita, onko taulukkolaskentaohjelma riittävä työkalu vai toivotaanko työkalulta laajempaa datan- ja projektin hallintaa.
- Datan keruu: tämä vaihe sisältää kulutus-, hankinta- ja toimintatietojen keruun. Laskennan rajauksesta riippuen tarvitaan esimerkiksi polttoaineen ja energian kulutustiedot, ostettujen tuotteiden ja palveluiden määrät, logistiikan tiedot, matkustustiedot ja jätteet. Datan laadusta voit lukea lisää Taigawisen blogista.
- Päästökertoimien valinta: kerätty data muunnetaan päästöiksi käyttämällä sopivia päästökertoimia. Tämä vaihe edellyttää ajantasaisia ja luotettavia lähteitä, kuten toimittaja- tai tuotekohtaisia päästökertoimia ja kansallisia tai kansainvälisiä tietokantoja. Päästökertoimien valinta vaikuttaa suoraan laskennan tarkkuuteen ja vertailukelpoisuuteen.
- Laskenta: varsinainen laskenta yhdistää datan ja päästökertoimet. Tavoitteena on saada kokonaiskuva yrityksen hiilijalanjäljestä ja sen jakautumisesta eri toiminnoille. Erityisen tärkeää on dokumentoida laskennan aikaiset puutteet, oletukset ja muut tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät.
- Tulosten raportointi: lopuksi tulokset raportoidaan selkeästi ja läpinäkyvästi.
Raportoinnissa voidaan tunnistaa suurimmat päästölähteet, vertailla tuloksia aikaisempiin lukuihin ja asettaa realistisia vähennystavoitteita. Parhaimmillaan tulokset tukevat niin strategiaa kuin sidosryhmäviestintää ja vastuullisuusraportointia.
Jos jäit nyt miettimään, mistä lähteä hiilijalanjälkilaskennassa liikkeelle, tutustu Päästölaskenta käytännössä -koulutuksiin!
Kirjoittaja
Vanhempi yritysvastuuasiantuntija | Taigawise Oy
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Asiantuntijablogi, Vastuullisuus
- Asiantuntijablogi, Muutosjohtaminen, Vastuullisuus