Siirry sisältöön

Kaikki vuoden 2025 koulutukset -25 %! Päättäville jäsenille 10 % lisäalennus! Alennus lasketaan kassalla. Katso ehdot

Näin johdon rooli muuttuu kestävyysraportoinnin myötä

  • Asiantuntijablogi, Muutosjohtaminen, Vastuullisuus
  • Julkaistu:

Onko yrityksesi hallituksen vastuullisuusosaaminen kestävällä pohjalla? Samat vaatimukset, jotka koskevat yritysten tilinpäätöksiä, tulevat koskemaan myös kestävyysraportointia, muistuttaa vastuullisuusasiantuntijamme Riikka Rantakari.

Kestävyys- ja vastuullisuusteemat ovat olleet viime vuosina vahvasti läsnä liike-elämän keskusteluissa rinta rinnan EU-sääntelyn kehittymisen kanssa. Vaikka ensimmäisenä sääntelyn piiriin kuuluvat isot yritykset, myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat arvoketjun osana tarkastelun kohteina. 

Yksi merkittävä linjaus löytyy kestävyysraportointidirektiivistä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja siihen liittyvistä eurooppalaisista kestävyysraportointistandardeista (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä huhtikuussa 2024 Euroopan parlamentin hyväksymästä yritysvastuulaista (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). CSRD astuu voimaan asteittain vuosina 2024–2028 ja CSDDD vuosina 2027–2029. Molemmissa hallitusten rooli on vastuullisuusasioiden toteuttamisessa, valvonnassa ja raportoinnissa aiempaa suurempi. 

Yritysvastuulaki edellyttää haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten tunnistamista ja ehkäisyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää ja lopettaa sellainen toiminta, jolla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisoikeuksien toteutumiseen. Näistä toimista valvontavastuu on yrityksen hallituksella. Kestävyysraportointidirektiivi puolestaan linjaa, että yrityksen toiminnasta tehdyn kaksoisolennaisuusanalyysin sekä viranomaisille raportoitavan sisällön hyväksyminen on hallituksen tehtävä. 

Vastuullisuusasiat tulevat osaksi hallituksen toimintakertomusta. Samat vaatimukset, jotka nyt koskevat yritysten tilinpäätöksiä, tulevat koskemaan myös kestävyysraportointia. Tämä tarkoittaa, että tilinpäätöstietojen lisäksi myös kestävyystiedot tulee varmentaa. Suurempiin pk-yrityksiin ja listattuihin pk-yrityksiin kestävyysraportointidirektiivi tulee vaikuttamaan suoraan vuosista 2025–2026 lähtien. Arvoketjujen kautta raportointivaatimukset koskevat lukuisia pk-yrityksiä jo nyt.  

Kestävyyden johtaminen – ymmärrystä syistä ja mahdollisuuksista 

CSRD-raportoinnissa yrityksen pitää vastata yleisten tietojen mukana myös johtamisen vastuisiin liittyviin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi se, miten vastuullisuus ja kestävyys on huomioitu palkitsemisessa ja yrityksen kannustinjärjestelmissä sekä se, miten hallituksen ja ylimmän johdon vastuullisuus- ja kestävyysosaamisesta huolehditaan. 

Harva hallituksen tai ylimmän johdon jäsen on Suomessa jäänyt täysin immuuniksi vastuullisuuskeskustelulle. Harmillisen vähän on kuitenkin niitä, jotka ovat ymmärtäneet, että keskustelu koskee myös omaa osaamista. Kaiken kokoisissa yrityksissä tarvitaan alasta riippumatta nyt sekä yleiskäsitystä vastuullisuudesta että tietoa  kestävyysraportoinnista. Sen lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, miksi näitä asioita yrityksiltä vaaditaan. 

Kun uudet vaatimukset astuvat voimaan, ei kyse ole enää moraalisesta haitasta tai maineesta. Puhutaan isoistakin rahallisista sanktioista ja jopa liiketoiminnan jatkamisen edellytyksistä. Esimerkkinä keväällä 2024 Saksassa ilmennyt tapaus, jossa viranomainen kiinnitti huomiota yrityksen epäuskottavaan sisältöön ilmasto- ja kestävyysraportissa. Kun tutkinta valmistuu, siitä voi tulla ennakkotapaus, joihin vastaavia tapauksia voidaan EU:n alueella tulevaisuudessa verrata. 

Vaikka vastuullisuusasioita lähestytään kriisien, riskien ja raportointia pakon kautta, kyse on lopulta mahdollisuuksista ja panoksesta hyvään tulevaisuuteen. Jos johto pystyy kehittämään liiketoimintaa entistä vastuullisemmaksi sekä viestii siitä oikein, on yritys houkuttelevampi niin potentiaalisten työntekijöiden kuin rahoittajien näkökulmasta.  

Kriisien sijaan motivoivampia kysymyksiä yrityksen hallituksille vastuullisuusosaamisen kehittämiseen ovatkin: Millaista liiketoimintapotentiaalia vastuullisuudessa lopulta piilee? Mikä on meidän roolimme kestävän yhteiskunnan kehittämisessä? 

Artikkeliin on haastateltu vastuullisuusasiantuntijaamme Riikka Rantakaria

Tutustu koulutuksiin

Kirjoittaja

Riikka Rantakari

Toimitusjohtaja & perustaja, FitComm Oy