“Benchmarking vahvistaa yritysten kilpailykykyä” – näin vastuullisuusryhmä sai uusia oivalluksia

• Asiantuntijablogi, Vastuullisuus, Yhteisö
• Julkaistu: 11.08.2026

Excellence Finlandin perustamisvuodesta 1966 alkaen kantava ajatus on ollut laatuajattelun leviäminen organisaatioiden välillä. Tähän ajatukseen nivoutuu myös Excellence Finlandin monivuotinen benchmarking-toiminta, jossa osaavat organisaatiot oppivat toisiltaan. Benchmarking-ryhmiin haetaan teemoittain vuodeksi kerrallaan ja ryhmät kokoontuvat neljä kertaa. 

Ryhmien teemoja ovat olleet esimerkiksi muutosjohtaminen, EFQM-toiminnan kehittäminen, laadun ja prosessien kehittäminen sekä vastuullisuus, jonka saralla ryhmiä on ollut useamman vuoden ajan.  

 “Benchmarking eli avoimesti toisilta oppiminen on nopein keino inspiroitua hyvistä toimintatavoista, jakaa kipukohtia ja toisaalta kuulla, millaisia virheitä muut ovat tehneet ja miten ne voisi välttää. Ryhmien tavoite on tuoda osaamista niin osallistujalle itselleen kuin koko organisaatiolle”, kertoo Excellence Finlandin vt. toimitusjohtaja Katja Eskola.  

Benchmarking tavoittelee kilpailukyvyn vahvistamista alaan katsomatta. Kaikkia ryhmiä vetää teemalle omistautunut Excellence Finlandin asiantuntija. Ryhmän keskustelut ovat salassapitovelvollisuuden alaisia, ja oman organisaation asioista kertominen on vapaaehtoista.

Vastuullisuuden peruskysymyksistä arjen toimintaan 

 Vastuullisuusteemaisia ryhmiä fasilitoi Riikka Rantakari, joka on ohjannut organisaatioita vastuullisuusasioissa yli 25 vuotta. Vaikka organisaatiot ovat erilaisia ja eri aloilta, haasteet ja kysymykset ovat samantyyppisiä, Rantakari kertoo.  

“Millainen on tehokas, hyvä vastuullisuusstrategia ja millaisia valintoja tehdään? Millaisia tavoitteita ja mittareita voidaan asettaa, jotta ne ohjaavat toimintaa ja mittaavat oikeita asioita? Millainen organisaatiorakenne tukee parhaiten vastuullisuuden kokonaisvaltaista toteutumista?” 

Excellence Finlandin benchmarking-ryhmissä on tyypillisesti osallistujia noin 8–10 eri organisaatiosta. Ryhmissä arvioidaan organisaation vaikuttavuutta vastuullisuuden ja kestävän kehityksen eri osa-alueisiin. Vaikuttavuutta lähestytään esimerkiksi hiili- ja luontojalanjälkiajattelulla – toisaalta on tärkeä arvioida myös kädenjälkeä eli positiivista vaikutusta ja sen mittaamisen mahdollisuuksia.  

Vastuullisuustyön peruskysymykset eli vastuullisuusraportointi, lainsäädännön ymmärtäminen ja soveltaminen sekä datan keruu ja analysointi ovat myös usein läsnä keskusteluissa. Vastuullisuusryhmissä on tarkasteltu erilaisia arvo- ja toimitusketjuja sekä niiden vaikutusta esimerkiksi hankintaan ja asiakastyöhön.  

“Enenevässä määrin osallistujia mietityttää myös organisaatioiden rooli yhteiskunnan kestävyysmurroksen ajureina. Ja tietenkin tekoäly: sen hyödyntäminen ja käyttöön liittyvät ekologiset ja eettiset kysymykset ”, kertoo Rantakari. 

Miten vastuullisuudesta viestitään sisäisesti ja ulkoisesti?  

Excellence Finlandin benchmarking-ryhmiin osallistuu monipuolinen kirjo erilaisia organisaatioita, esimerkiksi isoja ja pieniä yrityksiä, korkeakouluja, muita oppilaitoksia ja säätiöitä.  

Isona kysymyksenä lähes kaikilla organisaatioilla on ollut vastuullisuusasioista viestiminen uskottavasti niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Viime aikoina on puhuttanut esimerkiksi viherpesu sekä vastuullisuusväittämät. Toisaalta monet yritykset viherhyssyttelevät eli eivät kerro vastuullisuusteoistaan esimerkiksi kritiikin pelossa.  

Ryhmäläisten työnkuvat vaihtelevat laatupäälliköistä vastuullisuujohtajiinsasiantuntijoihin ja asiantuntijoihin, joiden työnkuvaan vastuullisuusasioiden edistäminen tavalla tai toisella kuuluu. Palaute ryhmän toiminnasta on ollut hyvää, ja uudet näkökulmat on viety omaan toimintaan.  

“Benchmarking vahvistaa yritysten kilpailukykyä, koska vastuullisuuden, verkostojen ja yhdessä tekemisen merkitys lisääntyy. Tarve vastuulliselle, kestävälle toiminnalle lisääntyy aikamme ekologisten ja yhteiskunnallisten kriisien aikana”, sanoo Riikka Rantakari. 

Mitä Excellence Finlandin vastuullisuus-benchmarkingista jää käteen? Näin osallistujat kommentoivat:  

Inari Timonen-Nissi, Sustainability Lead, Corporate Responsibility, Fujitsu:  

“Ryhmässä käydyt keskustelut ovat auttaneet tunnistamaan, mitkä asiat ovat meillä jo hyvällä tasolla ja missä taas on kehittämispotentiaalia. Ryhmä on ollut todella arvokas vertaisfoorumi: paikka, jossa voi avoimesti jakaa onnistumisia ja haasteita sekä saada näkemyksiä ihmisiltä, jotka painivat hyvin samankaltaisten kysymysten kanssa. Olen erityisesti pitänyt siitä, että olen saanut oppia niin paljon uusista toimialoista. Se on ollut todella inspiroivaa oman vastuullisuustyöni kannalta: olen saanut paljon uusia näkökulmia esimerkiksi vastuullisuusviestintään.

Ryhmässä on saanut peilattua omaa vastuullisuustyötä muiden organisaatioiden arkeen ja käytäntöihin, ei vain strategioihin. Ryhmä on kannustanut selkeyttämään vastuullisuustyön rakennetta ja linkittämään sitä aiempaa tiiviimmin liiketoiminnan tavoitteisiin ja johtamisen malleihin. Yksi erityisen mieleen jäänyt esimerkki ryhmästä oli tapa konkretisoida vastuullisuuskriteerejä omille tuotteille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen hankinta- ja tarjouskeskusteluissa asiakkaiden kanssa. Tämä sai minut pohtimaan, miten voisimme sanoittaa vastuullisuuskriteerejä entistä selkeämmin myös omille palveluillemme ja miten voisimme hyödyntää niitä tehokkaammin asiakasviestinnässä.” 

Minna Länsimies, työsuojelupäällikkö, SOL:  

“SOLille ryhmän suurin hyöty on ollut mahdollisuus peilata omaa tekemistä muihin organisaatioihin sekä saada konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vastuullisuutta viedään eri toimialoilla arjen toiminnaksi. Ryhmä on auttanut tunnistamaan sekä vahvuuksia että kehityskohteita johtamiskäytännöistä ja mittaamisesta. Ryhmän myötä vastuullisuus on hahmottunut entistä vahvemmin kokonaisvaltaisena johtamisjärjestelmän osana, ei pelkästään raportointina tai yksittäisinä toimenpiteinä. Vaikuttavuus syntyy silloin, kun vastuullisuuden periaatteet on sidottu selkeästi arjen tekemiseen.

Henkilökohtaisella tasolla ryhmä on tarjonnut uusia verkostoja sekä erittäin arvokkaan luottamuksellisen sparrausympäristön, jossa vastuullisuutta voi tarkastella sekä strategisesta että käytännön toteutuksen näkökulmasta. Keskustelut muiden asiantuntijoiden kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että vastuullisuus on kokonaisvaltainen ja kiinteä osa yritysjohtamista.”  

Juho Viitanen, Quality Manager, Beneq:  

“Ryhmän avulla on syntynyt parempi ymmärrys siitä, mitä eri osa-alueita niin sanotun vastuullisuussateenvarjon alle kuuluu ja miten näitä teemoja johdetaan yrityksissä. Vastuullinen liiketoiminta pitää olla sidoksissa kaikkeen toimintaan ja prosesseihin. Se ei saa olla irrallinen osuus, jota johdetaan erikseen. Ryhmän kautta on myös selkiytynyt, miten vastuullinen liiketoiminta luo lisäarvoa yrityksen kaikille sidosryhmille.

Beneqillä olemme kehittämässä johtamisjärjestelmäämme niin, että ympäristöjärjestelmä, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä sekä laatujärjestelmä ovat vahvemmin integroituna yhden johtamisjärjestelmän alle. Muutos varmistaa, että vastuullisuus huomioidaan kaikkialla ja että kaikkea toimintaa kehitetään systemaattisesti. Ryhmä vahvisti entisestään tunnetta siitä, että tämä on järkevää.”