Hyvä kysymys on joskus paras jäsenetu
Suomessa on paljon osaamista. Meillä on taitavia asiantuntijoita, kunnianhimoisia kehittäjiä ja organisaatioita, joissa halutaan tehdä asiat paremmin. Se on vahva lähtökohta suomalaiselle työelämälle sekä hyvä uutinen, ja hyvä uutinen kannattaa sanoa ääneen aina silloin, kun kukaan ei ole ehtinyt vielä avata riskimatriisia.
Meillä on asiantuntijoita, kehittäjiä, laatuihmisiä ja sellaisia henkilöitä, jotka tietävät, mikä tiedosto on oikeasti viimeisin versio, vaikka kansiossa olisi samaan aikaan dokumentit FINAL, FINAL_uusi, FINAL_oikea ja FINAL_final_versio_2_final.
Se on osaamista sekin.
Osaaminen on kuitenkin siitä kummallinen otus, että yksin jätettynä se alkaa helposti kiertää kehää. Se istuu palavereissa, tekee muistiinpanoja ja huomaa kolmannessa työpajassa, että tästähän puhuttiin jo viime keväänä. Silloin otsikko oli eri, mutta tuska sama.
Tässä kohtaa ihminen saattaa kysyä, tarvitaanko yhteisöä.
Tarvitaan.
Yhteisöä tarvitaan siksi, että joku muu on jo yrittänyt samaa. Ja mikä parasta, hän saattaa kertoa, miten siinä kävi.
Tämä on laadun kehittämisessä yllättävän arvokasta. Toisen organisaation ratkaisu ei tietenkään siirry omaan organisaatioon sellaisenaan. Organisaatio ei ole kahvikuppi, jonka voi kantaa keittiöstä työpisteelle. Sillä on aina oma historia, rakenteet, järjestelmät, ihmiset ja se yksi henkilö, joka pitää vielä ottaa mukaan keskusteluun, koska muuten asia ei etene mihinkään.
Mutta toisen kokemus voi tehdä omalle ajattelulle jotakin hyödyllistä.
Se voi nytkäyttää.
Nytkäytys on aliarvostettu kehittämisen muoto. Se ei näytä hienolta strategiakalvolla, mutta arjessa se voi olla ratkaisevaa. Yhtäkkiä ymmärtää, että oma ongelma ei olekaan ainutlaatuinen taukohuonepeikko, vaan varsin tavallinen kehittämisen peruna, jolla on nimi, muoto ja mahdollisesti ratkaisu.
Avasimme jo tuoreen jäsenkyselyn tulokset 93 % jäsenistä saa yhteisöstä ammatillista hyötyä -uutisessa, joten en ryhdy tässä järjestämään prosenteille uutta juhlakulkuetta. Luvut näyttävät hyvältä. Se on mukavaa.
Hyvästä tuloksesta saa ja pitää iloita. Yhteisömanageri kuitenkin tietää, ettei onnistuminen ole toimiston paras nojatuoli, johon jäädään pitkäksi aikaa lekottelemaan. Varsinkaan laadun ja kehittämisen yhteisössä, jossa seuraava hyvä kysymys odottaa aina nurkan takana: mitä tästä opittiin?
Minusta kyselyn kiinnostavin viesti on lopulta hyvin simppeli. Jäsenet saavat yhteisöstä hyötyä, kun se auttaa heitä tekemään työnsä paremmin.
Hyöty syntyy, kun joku saa ajatuksen, jota voi käyttää. Kun joku kuulee toisen kokemuksen ja välttää yhden turhan mutkan. Kun joku huomaa, että laadun kehittämisessä ei ole kyse vain siitä, menikö kaikki oikein, vaan myös siitä, ollaanko tekemässä oikeita asioita.
Se kysymys kannattaa esittää ajoissa.
Mieluiten ennen kuin työryhmä on perustettu, aikataulu lukittu ja Teams-kanava nimetty.
Excellence Finlandin tehtävä on tuoda yhteen ihmisiä, jotka kehittävät suomalaista työelämää, organisaatioita ja johtamista. Se kuulostaa isolta, mutta käytännössä se tapahtuu pienissä kohdissa.
Keskusteluissa.
Tapahtumissa.
Esimerkeissä.
Siinä hetkessä, kun joku sanoo: meillä kokeiltiin tätä, eikä mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta nyt tiedämme enemmän ja jaan siitä parhaat opit.
Juuri siinä on yhteisön arvo.
Osaaminen kaipaa seuraa.
Kirjoittaja
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Uutiset, Yhteisö
- Uutiset, Yhteisö