Näistä töistä valitaan Aino Vuoden Laatuteko 2026

• Uutiset
• Julkaistu: 10.09.2026

Aino Vuoden Laatuteko -kilpailun finaalissa on laatutekoja kolmessa pääkategoriasta: vastuullisuus, laatu ja koulutus. Tekoälykategoria jäi tänä vuonna ilman kilpailutöitä. Tuomaristo on arvioinut kilpailutyöt niiden uutuusarvon, hyödynnettävyyden, oppimisen, asiakaslähtöisyyden ja tuloksellisuuden perusteella. Tämän vuoden shortlistalle valitut työt edustavat laajasti suomalaisen kehittämisen kirjoa.

Pääpalkinnon arvo on 10 000 euroa. Lisäksi tuomaristo myöntää kaksi 2 500 euron arvoista tunnustuspalkintoa ansiokkaille kehittämis- ja laatuteoille sekä harkintansa mukaan kunniamainintoja erityisen oivaltaville ratkaisuille. Palkinnot jaetaan yhteistyössä Suomen Messusäätiön kanssa.

Tämän vuoden kilpailutuomaristossa mukana oli monipuolinen joukko kokeneita asiantuntijoita eri toimialoilta. Kilpailun päätuomarina toimi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari. Laaja-alaisessa tuomaristossa mukana olivat Leena Alonen (Harvia Oyj), Daniela Grotenfelt (KONE Oyj), Jani Hokkanen (Maanmittauslaitos), Reija Högerman (Dinolift Oy), Jouni Koski (Laurea-ammattikorkeakoulu), Markku Kotoaro (Konecranes Global Oy), Olli Salmela (Nokia Oyj) sekä Harri Salomäki (Elenia Verkko Oyj).

Aino Vuoden Laatuteko on jatkoa 2007 alkaneelle Quality Innovation Award -kilpailulle, joka alkoi Excellence Finlandin kansallisena kilpailuna, ja on sen jälkeen laajentunut lähes 20 maahan. Excellence Finland järjesti Quality Innovation Awardia Suomessa vuosina 2007–2024. Nykyään järjestämisestä vastaa Kiina. Aino Vuoden Laatuteko -kilpailun voittajilla on halutessaan mahdollisuus osallistua kansainväliseen Quality Innovation Award –kilpailuun.

Aino Vuoden Laatuteko 2026 finalistit

Laatu

• Senaatti Puolustuskiinteistöt: Tilojen ja toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen 6S-menetelmään pohjautuvalla konseptilla

  Puolustuskiinteistöissä kehitetty 6S-konsepti uudisti samanaikaisesti työympäristöjä, johtamista ja toimintakulttuuria. Lean-ajatteluun perustuva malli toi paikallisyksiköille yhtenäiset toimintatavat, viikkojohtamismallin sekä järjestelmälliset auditointikäytännöt. Tuloksena toimintatilojen käyttö tehostui merkittävästi. Samalla tiedonkulku eri tiimien välillä parani, johtaminen yhtenäistyi ja palvelupyyntöjen vasteajat nopeutuivat.

• TUNTU Kelosound Oy: Opinpolku – moniaistinen luontotila erityisoppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukena

  Laatukategoriassa Opinpolku osoittaa, kuinka fyysisellä oppimisympäristöllä voidaan parantaa koulun toiminnan laatua ja lisätä turvallisuutta. Ratkaisu toi henkilökunnalle yhtenäisen toimintamallin oppilaiden kuormittumisen ennaltaehkäisyyn ja vähensi vaihtelua haastavien tilanteiden hoidossa. Mallin ansiosta koulun toiminta muuttui ennakoitavammaksi, johdonmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Vaikutukset näkyivät sekä oppilaiden hyvinvoinnissa että henkilökunnan työrauhassa.

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: OmaHSY-asiointipalvelu henkilö- ja yritysasiakkaille

  OmaHSY kokoaa jätehuollon, vesihuollon ja asiakkuuden hallinnan yhteen digitaaliseen palveluun. Asiakkaat voivat tarkastella palveluitaan, seurata vedenkulutustaan, käsitellä laskuja sekä asioida turvallisesti vahvan tunnistautumisen avulla. Palvelun käyttöönoton jälkeen sähköinen asiointi on kasvanut merkittävästi, ja asiakaspalvelun kuormitus on vähentynyt. Palvelu parantaa asiakaskokemusta tarjoamalla ajantasaiset tiedot yhdestä näkymästä riippumatta ajasta tai paikasta.

Koulutus

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto: Tukes Kampus -oppimisympäristö

  Tukes Kampus tekee lainsäädännöstä yrityksille ja oppilaitoksille ymmärrettävää, saavutettavaa ja käytännönläheistä. Oppimisympäristö tarjoaa yrityksille mahdollisuuden omaksua vastuullisen toiminnan kannalta keskeiset velvoitteet ilman raskasta viranomaiskieltä. Kampuksen koulutuksista saadun palautteen perusteella osallistujat kokevat sisällöt helpommin omaksuttaviksi kuin perinteisen viranomaisohjeistuksen. Samalla Tukes on onnistunut vähentämään neuvontakysyntää ja vapauttamaan asiantuntijaresursseja muihin tehtäviin. Malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa viranomaisorganisaatioissa.

• TUNTU Kelosound Oy: Opinpolku – moniaistinen luontotila erityisoppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukena

  Toivolan kouluun rakennettu Opinpolku on moniaistinen oppimisympäristö, jossa luonnon elementit tukevat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden hyvinvointia, keskittymistä ja oppimista. Ratkaisun vaikutukset näkyivät nopeasti koulun arjessa. Oppilaiden kuormittuminen väheni, fyysistä kiinnipitämistä vaativat tilanteet harvenivat ja henkilökunnan kuormitus helpottui. Samalla syntyi uusi toimintamalli, joka mahdollisti koulun ensimmäisen autismiluokan perustamisen. Opinpolusta tuli pysyvä osa koulun arkea, ja sen vaikuttavuus tunnustettiin myös Helsingin kaupungin innovaatiotoiminnassa.
• Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda: Tekoälystä arjen taidoksi – AI-digilaatat

  Keudassa kehitetty AI-DIGILAATAT-kokonaisuus vastaa nopeasti kasvavaan tekoälylukutaidon tarpeeseen. Oppimiskokonaisuus kokoaa tekoälyn perusteet, vastuullisen käytön, generatiivisen tekoälyn sekä työelämän näkökulmat helposti omaksuttavaan muotoon. Ratkaisun vahvuutena on joustavuus: materiaaleja voidaan hyödyntää opetuksessa, henkilöstökoulutuksessa tai itsenäisessä opiskelussa. Digitaaliset oppimispalat yhdistävät videoita, ääntä, pelejä, tehtäviä ja reflektiota, mikä tekee tekoälyosaamisesta saavutettavaa erilaisille oppijoille.

• Ammattiopisto Luovi Oy: Tunne- ja turvataidot osaksi työelämätaitoja – Tunturi

  Luovin kehittämä Tunturi-toimintamalli vahvistaa opiskelijoiden tunne- ja turvataitoja osana työelämätaitoja. Malli vastaa kasvaviin mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin tarjoamalla konkreettisia menetelmiä vuorovaikutuksen, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen. Palautteiden perusteella valtaosa opiskelijoista koki oppineensa uusia taitoja, ja lähes kaikki henkilöstön vastaajat aikovat hyödyntää mallia omassa työssään. Tuloksia näkyy myös opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusten vahvistumisena ja kiusaamisen vähenemisenä.

• Patria Oyj: Bittilöylyt - sisäisestä tiedonsiirrosta voimavara

  Patrian Bittilöylyt on vertaisoppimiseen perustuva tiedonjakomalli, joka tuo asiantuntijat yhteen jakamaan osaamistaan yli organisaatiorajojen. Tarkoituksena on purkaa siiloutumista, tehdä hiljaista tietoa näkyväksi ja vahvistaa organisaation omaan osaamiseen perustuvaa oppimista. Malli on kerännyt runsaasti osallistujia ja vahvistanut asiantuntijoiden näkyvyyttä organisaatiossa. Osallistujat kokevat löytävänsä aiempaa helpommin oikeat kontaktit, osaajat ja käytännön ratkaisut työnsä tueksi.

• Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda: Opiskeluoikeuden aikajana ja sähköiset todistukset

  Keudassa kehitetty opiskeluoikeuden aikajana automatisoi opiskelijan opintopolun seurannan aina osaamisen hankkimisesta valmistumiseen saakka. Ratkaisu yhdistää tietoa eri järjestelmistä ja tukee koulutusassistentteja oikea-aikaisissa tehtävissä. Sähköisten todistusten käyttöönotto ja automatisoidut työnkulut ovat vähentäneet merkittävästi manuaalista työtä, parantaneet tiedon laatua ja nopeuttaneet opiskelijoiden palvelua. Samalla ratkaisu on vapauttanut aikaa opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen.

Vastuullisuus

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto: Tukes Kampus -oppimisympäristö

  Tukes Kampus tekee lainsäädännöstä yrityksille ja oppilaitoksille ymmärrettävää, saavutettavaa ja käytännönläheistä. Oppimisympäristö tarjoaa yrityksille mahdollisuuden omaksua vastuullisen toiminnan kannalta keskeiset velvoitteet ilman raskasta viranomaiskieltä. Kampuksen koulutuksista saadun palautteen perusteella osallistujat kokevat sisällöt helpommin omaksuttaviksi kuin perinteisen viranomaisohjeistuksen. Samalla Tukes on onnistunut vähentämään neuvontakysyntää ja vapauttamaan asiantuntijaresursseja muihin tehtäviin. Malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa viranomaisorganisaatioissa.

• Turun kaupunki: Varhaiskasvatuksen ja alakoulujen pyöräpalvelu – Pyöräilytaitoa ja pyöräilyn iloa yhdenvertaisesti

  Turun kaupungin kehittämä pyöräpalvelu vahvistaa lasten pyöräilytaitoja ja edistää kestävää liikkumista. Palvelu mahdollistaa pyöräilyn oppimisen myös lapsille, joilla ei muuten olisi siihen mahdollisuutta. Tutkimuspohjaisten mittausten perusteella lasten pyöräilytaidot paranivat ja taitoerot kaventuivat. Ratkaisu tukee yhdenvertaisuutta, liikenneturvallisuutta ja ilmastotavoitteita samalla, kun yhteiskäyttöiset pyörät ja keskitetty huolto tekevät toiminnasta resurssiviisasta.

Vuoden 2026 shortlistalle valitut työt osoittavat, että vaikuttavat innovaatiot syntyvät usein arjen tarpeista. Ne parantavat palveluja, vahvistavat hyvinvointia, lisäävät osaamista ja tekevät toiminnasta laadukkaampaa, turvallisempaa ja vastuullisempaa.

Kirjoittaja

Johanna Lohiluoma

Yhteisömanageri | Community Manager

{EMAIL}

+358 50 400 2623