Korona erotti innovaatiojyviä akanoista

• Kilpailukyky, Laadun kehittäminen
• Julkaistu: 07.06.2021

Inka Mero vahvistaa, että kansainvälisillä mittareilla arvioituna Suomi sekä onnistuu että ei onnistu innovaatiotoiminnassa. Meillä osataan yrityksissä ja kasvuyrityksissä tuloksekkaasti tehdä ja soveltaa tutkimusta. Pullonkaula löytyy kuitenkin syntyvien innovaatioiden kaupallistamisessa. Tämä koskee yleisesti ottaen kaikkia toimialoja, niin digitalisaation mahdollistavia kuin uusia teollisia innovaatioita.

Millaisia innovaatioita Suomi tarvitsee?

– Kansantalouden kokonaisutuottavuuden kasvu on laahannut jo yli kymmenen vuotta. Osasyy tähän on TKI-panostusten pieneneminen. On selkeästi nähtävissä, että isot yritykset eivät ole hyödyntäneet perinteistä liiketoimintaa murtavia innovaatioita samalla tavalla kuin kansainväliset verrokit. Tarvitaan selkeästi enemmän disruptiivisia innovaatioita, jotka muuttavat perinteisiä liiketoimintamalleja. Rinnalla kulkee tietysti myös digitalisaation ja datan hyödyntämisen kehittäminen.

Mero tarkentaa, että perinteisten alojen (elektroniikka-, konepaja- ja metsäteollisuus) sijasta pitäisi huomio suunnata enemmän uusiin aloihin. Esimerkkinä hän nostaa esiin kiertotalouden innovaatiot.

– Keihäänkärkenä meillä on Neste, joka on tuonut markkinoille merkittäviä sustainability-innovaatioita ja myös kaupallistanut ne kansainvälisesti. Tarvitsemme enemmän uuden aallon teollisuusyrityksiä, jotka tekevät sekä kiertotalouden materiaalikehitystä että kestävän kehityksen tuotantoa.

Hae mukaan Quality Innovation Award -innovaatiokilpailuun »

Uudet yrittäjät tarvitsevat esikuvia

MIT, yhdysvaltalainen huippuyliopisto, on alumniensa kautta synnyttänyt yli 30 000 uutta yritystä. Meron mukaan samalla mittakaavalla suomalainen akateeminen järjestelmä voisi synnyttää 10–20 000, mutta se vaatii muun muassa asennemuutosta.

– Digitalisaatio mahdollistaa, että pienikin yritys voi menestyä kansainvälisesti. Meillä on jo menestyjiä, kuten Supercell ja Wolt, mutta niitä tarvitaan lisää. Yrittäjyys on kulttuuriasia ja se syntyy vain siten, että nuorille nousee esikuvia. Tarvitaan myös luontevaa liikkuvuutta akateemisen maailman ja yrityselämän välillä. Samoin naisyrittäjyys tarvitsee enemmän roolimalleja ja kannustusta jo varhaisessa vaiheessa. Kaikkea siiloutumista pitäisi välttää.

Hyvä innovaatio ratkaisee globaaleja ongelmia

Tämän päivän tunnistetut globaalit ongelmat liittyvät muiden muassa ilmastonmuutokseen, resurssien riittävyyteen sekä ihmisten terveyteen. Inka Mero toteaakin, että parhaat innovaatiot auttavat ratkaisemaan yhteisiä suuria ongelmia. Menestykseen tarvitaan kuitenkin muutakin.

– Onnistujia yhdistävä tekijä on vahva asiakaskeskeisyys. On tärkeää heti alusta lähtien pyrkiä ymmärtämään asiakkaan tarve ja löytää ratkaisuksi skaalautuva liiketoimintamalli. Toinen tärkeä tekijä on monimuotoinen huipputiimi. Tarvitaan sekä teknistä, teknologista että kaupallista osaamista ja toki myös kansainvälistymisen osaamista. Tästä syystä Suomeen tarvitaan kansallinen strategia estämään osaajavaje.

Tutkimusten mukaan monimuotoiset tiimit tuottavat parasta tulosta. Mero painottaa, että uudessa liiketoiminnassa onnistuminen kytkeytyy ja kiteytyy osaamiseen, joka on yksi Suomen pitkän aikavälin haasteista.

– Kasvava osaajavaje on merkittävä kitkatekijä kaikelle kehitykselle. Kansainvälisten osaajien houkutteleminen on aivan yhtä tärkeää kuin kotimaisen osaamisen varmistaminen. Tarvitsemme joustavamman maahantulo- ja työlupaprosessin. Lisäksi meidän pitää kyetä paremmin varmistamaan, että täällä opiskelevat jäävät Suomeen töihin.

– Suomi on monella mittarilla kiinnostava asuin- ja työpaikka, mutta on turhaa kuvitella, että tänne olisi helppoa tulla. Ruotsi, Tanska ja Saksa ajavat meistä tässä ohi. Siihen vaikuttaa moni tekijä, kuten esimerkiksi puolison työllistymismahdollisuudet tai vaikkapa mahdollisuus englanninkieliseen varhaiskasvatukseen.

Mero korostaa, että Suomessa pitäisi yhteiskunnallisella tasolla tunnistaa huippuosaajien kytkös uusien työpaikkojen syntyyn ja kansatalouden kasvuun.

– Vasta kun toteamme, että kyse ei ole maahanmuuttopolitiikasta vaan talouspolitiikasta, saamme asioita eteenpäin. Jos emme pysty kehittämään työperäistä maahanmuuttoa ja houkuttelemaan kansainvälistä osaamista, emme voi kasvaa muiden maiden tahdissa.

Hae mukaan Quality Innovation Award -innovaatiokilpailuun »

Kuluneen vuoden hyviä ja huonoja seurauksia

– Ennustimme viime keväänä, että tulossa on vaikea vuosi kasvuyrityksille. Yleisesti epäiltiin, että institutionaaliset sijoittajat vähentävät rahoituskohteita ja isommat yritykset keskittyvät karsimaan kuluja. Epäily osoittautui onneksi vääräksi.

– Rahoitusta kasvuyrityksiin ja innovaatioihin on yllättäen ollut enemmän kuin koskaan. Voisi jopa sanoa, että digitaalisella puolella on tapahtunut räjähdysmäistä kasvua. Korona ja etätyöhön siirtyminen siivittivät kysyntää esimeriksi ohjelmistoalan SaaS-yhtiöille.

– Loppujen lopuksi pandemian vaikutukset on olleet kasvuyrityksille hyviä. Toki taustalla on paljon pitkäjänteistä työtäkin. Itse näen kuluneen vuoden muutosta kiihdyttävä aikana, jonka aikana jyvät on karsittu akanoista vähän tavanomaista nopeammin. Paljon suurempi huoleni on, miten aika on vaikuttanut nuoriin ja opiskelijoihin. Kerrannaisvaikutukset näkyvät vasta 10 vuoden kuluessa, Inka Mero muistuttaa.