Siirry sisältöön

Liiketoimintamallin jättäminen lineaaritalouteen on suuri riski

  • Vastuullisuus, Yhteisö
  • Julkaistu:

Maailma on ehkä suuremmassa muutoksessa kuin uskommekaan. Kyse on ehkä aikamme suurimmasta talouden rakennemuutoksesta: lineaaritalouden purkutalkoista. Muutostarve on selvä, sillä vain 8 prosenttia kaikesta käyttöön otetusta materiaalista pysyy kierrossa. Yli 90 prosentin kiertotalousvaje on valtava.

Kiertotalous siis puhuttaa paljon – ja aivan erityisesti muutokseen kätkeytyvät mahdollisuudet. En ole koskaan saanut niin paljon kutsuja yrtysten hallituksiin kuin viime vuonna. Strategiamappien äärellä tunnistetaan pysyvä kilpailuetu, joka syntyy oman liiketoiminnan kytkeytymisestä kiertotalouteen. Mikä sen parempi kilpailuetu olisikaan kuin irrottaa yrityksen materiaalivirrat neitseellisistä raaka-aineista? Asian vakavuustaso on saanut vauhtia yritysten rimpuillessa itseään irti Kiina-riippuvuudesta.

Yrityksillä kirkkain kiertotalouden lamppu syttyy, kun kiertotalous aletaan nähdä laajasti. Moni näkee kiertotalouden liian kapeasti ja ajatukset harhautuvat “kierrätystalouteen”, jonka keskiössä on syntyvä jäte. Jäte on kiertotalouden väärä fokus, kuten Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme taannoin totesi. Laajasti nähty kiertotalous avaa lähes kaikille yrityksille markkinan, joka syntyy tuotteiden elinkaaren pidentämisestä, komponenttien uudelleenkäytöstä tai vaikkapa omien tuotteiden second hand -markkinan haltuunotosta. Kiertotalousmarkkina on myös ovela työkalu kalastaa uusia asiakkaita, jotka aloittavat ostamisen ensisijaisesti kiertotalouden tuotteista.

Kiertotaloudella on kiistatta myönteisiä talousvaikutuksia

Professori Ali Harlin oli laskenut, että uudistunut tekstiiliteollisuus toisi Suomeen jopa 1,2 miljardin euron investoinnit. Englannissa taas kasvanut second hand -kauppa toi yhdessä vuodessa 49 000 työpaikkaa lisää. Kiertotalouden myötä oikaistuu usein myös Suomen kauppatase, sillä tuonti vähenee ja kiertotalouden arvonlisä jää palkkoina, voittoina ja veroina Suomen talouteen.

Usein kysytään, ovatko ajat otolliset kiertotalouteen siirtymiselle. Ainakin alan regulaatiossa tapahtuu paljon. EU-sääntelyssä tuotteiden korjausoikeus, ekosuunnitteludirektiivi ja digitaalinen tuotepassi tulevat useimmin esiin. Huomionarvoista on kuitenkin se, mistä ei puhuta. Talouspoliittiset keinot odottavat vielä konkreettiaa. Kiertotaloudessa on tuplaveroja eikä korotettuja verovähennysoikeuksia kierrätetyille raaka-aineille ole nostettu työkaluiksi. Tekisi mieleni sanoa, että keinoista ne tehokkaimmat ja markkinaehtoisimmat loistavat poissaolollaan. Keskustelu on kuitenkin heräämässä.

Kiertotalouteen kytkeytymiseen ei ole yksittäistä kikkaa, temppua tai keppihevosta. Kyse on lihaskuntoharjoittelua muistuttavasta matkasta: yksi kerta kuntosalilla ei saa aikaa paljoakaan, mutta kaksi vuotta säännöllistä ja systemaattista harjoittelua tuo hämmästyttävät tulokset. Kiertotaloudessa toimii sama, ja kyse on mitä suurimmassa määrin kymmenistä, jopa sadoista pienistä muutoksista, joiden yhteenlaskettu vaikutus kääntää liiketoimintamallin suunnan kiertoradalle.

Mistä kiertotalouteen kytkeytymisen kilpailuetu sitten syntyy?

Selvää lienee, että tulevaisuudessa neitseellisten raaka-aineiden hinta tulee nousemaan. Samoin käy logistiikkakustannuksille, sillä bulkkitavaran kuljettaminen maapallon ympäri on tällä hetkellä hämmästyttävän edullista. Kustannusten noustessa kasvaa myös kiertotalouden kannattavuus. Kiertotalous tuo siis yrityksille suojaa maailman muutosta vastaan. Tässä – kuten kaikessa – pioneerien asema on vahva ja edelläkävijyys tuo muuttuvassa maailmassa etumatkaa.

On suorastaan vaikeaa keksiä, miksi kiertotalous kannattaisi sivuuttaa tulevaisuutta pohtiessa. Perässähiidon maailmanmestaruuden tavoittelu jättää liiketoimintamallin lineaaritalouteen. Se on todennäköisesti huono päätös, koska tulevaisuudessa meillä on vain yksi talous – kiertotalous.

Hyppää mukaan vastuullisuusverkostoon

Excellence Finlandin Vastuullisuusverkosto tuo yhteen yritysjohtajat, vastuullisuusasiantuntijat ja kaikki kestävän liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet. Jäsenenä pääset syventämään osaamistasi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoissa, osallistumaan maksuttomiin tapahtumiin ja verkostoitumaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuullisuusverkosto on osa Excellence Finlandin jäsenetuja – tule mukaan oppimaan, jakamaan näkemyksiä ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta! 💡♻️

Lue lisää »

Kirjoittaja

Timo Huhtamäki

Toimitusjohtaja, Emmy