Mitä ISO-miniseminaarista jäi käteen? Neljä näkökulmaa standardien tulevaisuuteen
ISO-miniseminaari kokosi standardoinnista kiinnostuneet ihmiset ajankohtaisten kysymysten äärelle. Tapahtumassa puhuttiin kansallisesta standardointistrategiasta, ISO-standardien päivityksistä, standardointimatkalle valmistautumisesta ja siitä, miten rohkeasti standardeja Suomessa uskalletaan soveltaa.
Standardit liittyvät tiukasti kilpailukykyyn, johtamiseen, vastuullisuuteen, turvallisuuteen, dataan ja siihen, miten organisaatio saa työnsä toimimaan arjessa. Lue napakka yhteenveto päivän puheenvuoroista.
Eriika Melkas: Standardointi on osa Suomen kilpailukykyä
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Eriika Melkas avasi puheenvuorossaan kansallista standardointistrategiaa ja sen merkitystä Suomelle. Strategian tehtävänä on tunnistaa Suomelle tärkeitä painopistealueita ja vahvistaa standardoinnin roolia kilpailukykyä, innovaatioita, kasvua ja kansainvälistymistä tukevana työkaluna.
Puheenvuorossa korostui tarve yhteiselle suunnalle. Suomalainen standardointijärjestelmä on hajautunut, ja muuttuva toimintaympäristö vaatii entistä parempaa ennakointia, yhteensovittamista ja roolien selkeyttä. Geopolitiikka, digitalisaatio, tekoäly, työelämän muutos ja puolustuksen kasvanut merkitys vaikuttavat kaikki siihen, millaista standardointia tarvitaan ja miten siihen pitäisi osallistua.
Kun standardit vaikuttavat markkinoihin, hankintoihin, innovaatioihin ja vientiin, yritysten kannattaa olla mukana jo silloin, kun yhteistä kieltä ja pelisääntöjä rakennetaan.
Sari Sahlberg: ISO-standardit päivittyvät, koska maailma niiden ympärillä muuttuu
SFS Suomen Standardit ry:n standardoinnin asiantuntija Sari Sahlberg kävi läpi ISO 14001-, ISO 9001- ja ISO 45001 -standardien ajankohtaisia päivityksiä. Puheenvuoro muistutti hyvin siitä, ettei standardeja päivitetä päivityksen ilosta. Niitä uudistetaan, jotta ne vastaisivat paremmin yhteiskunnan, teknologian, lainsäädännön ja liiketoiminnan muutoksiin.
ISO 14001:2026 on jo julkaistu. Uusi versio ei mullista ympäristöjärjestelmän perusajatusta, mutta se täsmentää vaatimuksia ja tekee standardista helpommin käytettävän. Päivityksessä näkyvät vahvemmin ajankohtaiset ympäristöteemat, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, resurssitehokkuus ja toimitusketjujen tarkastelu.
ISO 9001 uusi versio on tulossa syksyllä 2026. Laadunhallinnan näkökulmasta kiinnostavia muutoksia ovat muun muassa ilmastonmuutoksen huomioiminen, laatukulttuurin ja eettisen toiminnan korostuminen sekä riskien ja mahdollisuuksien käsittely erillisinä kokonaisuuksina. Uudistus vahvistaa ajatusta siitä, että laatu ei ole vain tuotteiden ja palveluiden vaatimustenmukaisuutta, vaan myös johtamista, kulttuuria ja vastuullista toimintaa.
ISO 45001 päivitystyö jatkuu, ja uuden version odotetaan valmistuvan vuonna 2027. Työterveys- ja työturvallisuusstandardin osalta keskusteluun nousevat muun muassa psykososiaaliset riskit, työhyvinvointi, työn uudet muodot, monimuotoisuus, yksilölliset tarpeet, toimitusketjut ja työhön paluu.
Sarilta saimme selkeät vinkit standardipäivityksiin valmistautumiseen: tutustu uusiin versioihin, vertaa niitä nykyisiin käytäntöihin, tunnista puutteet, varmista johdon sitoutuminen ja vie muutokset osaksi prosesseja, sisäisiä auditointeja ja johdon katselmusta. Ei tarvitse hätäillä, mutta ei kannata myöskään odotella viimeiseen mahdolliseen hetkeen.
Markku Kotoaro: Standardointimatka on muutosmatka
Konecranesin Head of IT Quality and Processes Markku Kotoaro toi seminaariin suuren kansainvälisen organisaation käytännön näkökulman. Puheenvuorossa standardointi näyttäytyi ennen kaikkea muutosmatkana: ei vain rakenteina, prosesseina ja määritelminä, vaan ihmisten, datan, verkostojen ja johtamisen yhteisenä työnä.
Markun viesti oli hyvällä tavalla maanläheinen. Ennen kuin lähdetään rakentamaan uutta, pitää ymmärtää nykytila. Missä olemme nyt? Mihin haluamme päästä? Mitkä ovat ne ajurit, joiden vuoksi standardointia tehdään? Kun nämä kysymykset ovat riittävän kirkkaat, tekemisestä tulee helpommin johdettavaa ja perusteltavaa myös niille, joiden arkeen muutos lopulta vaikuttaa.
Markku korosti myös ihmisten ja verkostojen tuntemista. Standardointi ei etene pelkällä mallilla tai ohjeella, jos oikeat ihmiset eivät ole mukana, jos vastuut jäävät epäselviksi tai jos tekeminen ei kiinnity organisaation todelliseen toimintaan. Samalla datan tunteminen nousee keskeiseksi. Jos yhteiset määritelmät, omistajuus ja tiedon laatu eivät ole kunnossa, standardointi jää helposti pintatasolle.
Markun käytännön ohje: tunnista lähtötaso, määritä tavoitetaso, kirkasta ajurit, pidä asiat yksinkertaisina, tunne ihmiset ja verkostot, tunne data, tunnista ongelmat ja varmista johdon tuki. Ja tietysti pidä tekemisessä hyvä vire!
Pasi Grönroos: Standardeja saa ja pitää soveltaa
PG Quality Oy laadunhallinnan asiantuntija ja asiantuntijakumppanimme Pasi Grönroos toi iltapäivään tärkeän ja ravistelevankin kysymyksen: uskallammeko soveltaa standardeja, vai luemmeko niitä Suomessa liian varovaisesti?
Johtamisstandardit eivät ole valmiita käyttöohjeita organisaation arkeen. Standardit eivät kerro kohta kohdalta, miten työ pitää järjestää, millainen dokumentti pitää tehdä tai miten kahvihuoneessa puhutaan. Standardit antavat kehyksen.
Standardien soveltamisessa keskeistä on, että organisaatio ymmärtää, mitä standardi omassa toiminnassa tarkoittaa. Pasin puheenvuorossa korostui ajatus, että hyvä johtamisjärjestelmä ei synny kopioimalla standardin rakennetta suoraan omaan organisaatiorakenteeseen. Se syntyy silloin, kun standardin vaatimukset viedään osaksi olemassa olevaa toimintaa: johtamista, päätöksentekoa, prosesseja, poikkeamien käsittelyä, tavoitteita ja arjen parantamista.
Puheenvuoron ehkä tärkein viesti oli tämä: johtamisstandardit ovat johtamista varten, eivät dokumentointia varten. Dokumentit voivat olla tarpeen, mutta ne eivät ole itse tarkoitus. Tärkeämpää on ymmärtää standardin tavoite ja rakentaa sen pohjalta järjestelmä, joka sopii organisaation omaan toimintaan.
Ei siis monistamista, vaan soveltamista. Ei irrallista järjestelmää, vaan arkeen kiinnittyvää tekemistä. Ja ennen kaikkea: ei standardin pelkäämistä, vaan sen käyttämistä viisaasti.
Standardit auttavat, kun ne viedään käytäntöön
ISO miniseminaarin puheenvuoroista jäi käytännöllinen ajatus: standardit ovat hyödyllisiä silloin, kun ne auttavat organisaatiota ajattelemaan, päättämään ja toimimaan paremmin. Parhaimmillaan standardien avulla luodaan organisaatiolle yhteinen kieli.
Kiitos kaikille osallistujille ja lämmin kiitos puhujille hyvistä, ajankohtaisista ja käytännönläheisistä puheenvuoroista.
Haluatko oppia lisää standardien soveltamisesta, auditoinneista tai ISO-päivityksistä? Tutustu ajankohtaisiin koulutuksiimme.
Kirjoittaja
Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Vastuullisuus, Yhteisö
- Asiantuntijablogi, Laadun kehittäminen