Kaikki vuoden 2025 koulutukset -25 %! Alennus lasketaan kassalla. Katso ehdot
Organisaatiot tarvitsevat muutoksessa ketteryyttä, osaamista ja innovointikykyä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. Kuvaaja: Pyry Pietiläinen
Kokenut muutosjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn kertoo keinoja suuren muutoksen onnistuneeseen läpiviemiseen. Svahn painottaa, että muutoksessa tulee pyrkiä säilyttämään psykologisesti turvallinen työympäristö. Myös työntekijöiden mukaan ottaminen ja innovointia ja kehittämistä tukeva kulttuuri ovat merkityksellisiä tekijöitä.
Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Tämä tarkoitti valtavaa muutosta: kuntien palveluksessa ollut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyi hyvinvointialueiden palvelukseen.
Sanna Svahn aloitti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajana kesäkuussa 2022. Tätä ennen hän oli toiminut hyvinvointialueen muutosjohtajana. Svahnin mukaan johtajia tarvitaan ennen kaikkea viemään muutosta läpi.
”Johdon tehtävä on muuttaa suuntaa ja perustella, miksi emme voi jäädä vanhaan. On hyväksyttävä, että olemme jatkuvassa muutoksessa. Johto pohtii, mitä muutetaan ja miksi, ja päättää, mihin suuntaan on mentävä”, Svahn sanoo.
Muutoksessa puhutaan usein kovista faktoista. Muutos on kuitenkin aina myös psykologiaa. Sanna Svahnin mukaan psykologisesti turvallinen työympäristö on tärkeä varsinkin muutostilanteessa.
”Tunteita ei läheskään aina huomioida työpaikoilla riittävästi. Ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua muuttua. On hyvä, että esihenkilöt pitävät mielessä, että he ovat työntekijöitä varten”, Sanna Svahn pohtii.
Muutosvauhdin kiihtyessä organisaatioilta vaaditaan muutosvalmiutta
Maailma ei pysy paikallaan eikä muutokselta voi välttyä. 1900- ja 2000-lukujen aikana muutosvauhti on vain kiihtynyt.
”Emme vielä tiedä, millaista työnteko on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Meidän on vain hyväksyttävä, että maailma on jatkuvassa muutoksessa. Muutosten vauhti tulee olemaan jatkossa vain kovempi, ja tässä tilanteessa organisaatioiden muutoskyvykkyyttä mitataan”, Sanna Svahn sanoo.
Organisaatiot voivat kuitenkin valmistautua muutokseen esimerkiksi kehittämällä omaa muutoskykyään. Ketteryyttä, rakenteiden mobiiliutta ja osaamista tarvitaan. Svahn korostaa myös organisaatioiden innovointikykyä.
”On hyvä, jos asioita pystytään ratkomaan mahdollisimman matalalla tasolla. Innovointia ja ideointia tukeva kulttuuri on hyvästä. Kaikkia ideoita ei välttämättä viedä eteenpäin, mutta olisi tärkeää pyrkiä luomaan kehittämiseen kannustava kulttuuri organisaatioon”, Svahn sanoo.
Tutustu asiantuntijapalveluihimme »
Hyvinvointialueet muutoksen ajurina
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa kolme kuukautta. Soteuudistus tuo keskusteluun asioita, jotka ovat aiemmin jääneet taustalle.
”Soteuudistuksen ensimmäiset askeleet ovat takana ja näemme vähitellen, mihin suuntaan tehty muutos vie julkista hallintoa. Hyvinvointialueiden ja kuntien roolit hahmottuvat vähitellen. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen muutos, ja vaikutukset kuntiin ovat suuret. Hyvinvointialueet ovat ajurina monelle muutokselle: esimerkiksi uudelle ajattelutavalle siitä, miten resurssit tulisi tulevaisuudessa allokoida”, Sanna Svahn sanoo.
”Julkiset organisaatiot eivät ole ehkä olleet mestareita muutosvauhdissa, mutta soteuudistuksessa on mahdollisuus luoda kyvykkyyttä muuttua”, Svahn lisää.
Sanna Svahn näkee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen siirtymisen onnistumisena. Vaikka tehtävä vaikutti etukäteen mahdottomalta, muutosta onnistuttiin ennakoimaan, viestinnällä hallittiin odotuksia ja virheet saatiin korjattua.
”Oli hienoa olla mukana ratkaisemassa mahdotonta tehtävää – ja onnistua! Muutoksen läpivienti oli hieno onnistuminen koko koneistolta”, Svahn iloitsee.
Jatkuvassa muutoksessa yksinkertaistaminen selkeyttää
Miten näin valtavaa muutosta sitten voidaan viedä eteenpäin?
”Tärkeintä on pitää asiat riittävän yksinkertaisena. Niin, että mummosikin ymmärtää, mistä on kyse”, Svahn sanoo.
Toisena vinkkinä Svahn nostaa aikajanan. Muutoksessa on usein valtava määrä tehtäviä asioita, mutta vain osa voidaan tehdä nyt ja muut on jätettävä myöhemmäksi.
”Jatkuvassa muutoksessa valtava muutos pilkotaan ihmisen kokoisiin palasiin. Johdon tehtävä on hahmottaa suunta, rauhoittaa tilanne ja tehdä selväksi, mitkä asiat on tehtävä heti ja mitä voidaan tehdä myöhemmin”, Svahn jatkaa, ja painottaa, että johtajia tarvitaan läpiviemään muutos.
Kolmantena Svahn nostaa esiin henkilöstön osaamisen.
”Muutoksessa mennään helposti metsään siinä, että toimitaan sillä osaamisella mitä jo on. On pohdittava, minkälaista osaamista tarvitaan, että muutoksessa tarvittavat tehtävät saadaan tehtyä. Kompetenssia tarvitaan, että muutos saadaan vietyä läpi. Jos osaamista ei ole, ei päästä tavoitteisiin”, Svahn sanoo.
Tutustu asiantuntijapalveluihimme »
Lujasti lempeällä otteella muutosta kohti
Muutosjohtamisessa tarvitaan Sanna Svahnin mukaan lujaa uskoa ihmisiin ja heidän kykyynsä saada muutos aikaan. Muutos voi olla raskasta henkilöstölle, mutta toisaalta muutos voi innostaa: sen myötä saadaan mahdollisuus uudistaa.
”Ison muutoksen johtaminen vaatii psykologista herkkyyttä ja ymmärrystä. Ihmisten tunteet ja työyhteisön tunneilmasto pitää huomioida. Kun psykologinen turvallisuus on taattu, on mahdollista saavuttaa yhdessä isoja asioita inhimillisyyttä unohtamatta”, Sanna Svahn sanoo.
Yhdessä tekeminen on ollut hyvinvointialueiden muodostamisessa tärkeää.
”Yritykset, kuntalaiset, valtio ja luovuttavat organisaatiot ovat työskennelleet yhteisten tavoitteiden eteen. Yhdessä ollaan enemmän”, Svahn päättää.
Tutustu asiantuntijapalveluihimme!
Lue lisääLue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Asiantuntijablogi, Laadun kehittäminen