Laadun Superviikko 9.-13.11. ⚡ Laadunhallintakoulutukset -40 %
Riikka Rantakari: Vastuullisella tekoälyn käytöllä on monia eri ulottuvuuksia
Laatupäivässä vastuullisuusasiantuntijamme Riikka Rantakari juontaa paneelia, jossa pohditaan, millaista on tekoälyn vastuullinen käyttö. Keskustelemassa ovat Eeva Ketola Esperi Caresta ja Anna Lahtinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.
Riikka Rantakari, moderoit Laatupäivän keskustelua otsikolla tekoälyä vastuullisesti. Millaisia teemoja paneeli käsittelee?
Paneelissa puhumme tekoälystä vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta – mitä on vastuullinen tekoälyn käyttö ja onko tekoälyn käyttö vastuullista. Pureudumme tekoälyn käytön etiikkaan ja sen eri ulottuvuuksiin yhteiskunnassa, organisaatioissa, sosiaalisissa yhteyksissä ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Yksi tärkeä teema on myös tekoälyn käytön ympäristövaikutukset.
Organisaatioiden näkökulmasta tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi: mikä rooli tekoälylle annetaan? Miten tekoälyä johdetaan? Ehkä jossain mietitään myös, voiko tekoälyllä johtaa? Entä mitä tekoäly tarkoittaa organisaatioissa, joissa ollaan tekemisissä ihmisten perustarpeiden ja hyvinvoinnin kanssa, esimerkiksi hoivatyössä?
Tekoälyn avulla voidaan tehostaa sote-sektorin prosesseja ja toimintaa, mutta inhimillistä kontaktia, kosketusta ja yhteyttä se ei koskaan voi korvata – vai voiko?
Millaista vastuullinen tekoälyn käyttö on omasta mielestäsi?
Maapallo voi todella huonosti. Se on fakta, jota vain harva yrittää enää kiistää. Olemme ylittäneet jo lähes kaikki planetaariset rajat ja siirtyneet lisääntyvien kriisien aikaan. Kaikki uudet asiat, jotka kuormittavat lisää maapalloa, ovat riskejä, joista monien seuraukset voivat olla ihmiskunnan kannalta katastrofaalisia. Näihin asioihin kuuluu myös tekoäly.
Toisaalta tekoälyllä on valtava potentiaali tarjota ratkaisuja, jotka vähentävät luonnon ja ympäristön kuormitusta. Ne liittyvät esimerkiksi energiatehokkuuteen, raaka-aineiden järkevämpään käyttöön, materiaalien kierrättämiseen ja uusiokäyttöön sekä innovaatioihin, jotka voivat liittyä esimerkiksi öljyriippuvuudesta irtautumiseen.
Tekoälyn huono, mutta myös hyvä puoli on, ettei sen ajattelu ole rajoitettua samoin kuin ihmisellä. Tekoäly voi keksiä innovaatioita, joihin ihminen ei pysty. Tekoäly pystyy myös yhdistämään eri sidosryhmiä odottamattomalla tavalla, saada yllättävät ihmisryhmät keskustelemaan keskenään ja löytämään näin uusia ratkaisuja aikamme haasteisiin.
Paljon puhutaan siitä, millaista dataa tekoäly käyttää ja miten se muovaa tekoälyn ajattelua. Tekoäly ei ole objektiivinen Tekoälymallien kehittäjät ovat tehneet valintoja kiistanalaisten aiheiden käsittelyyn. Kysymysten tai kehotteiden muotoilulla ja kysymyksen esittäjän osaamisella on suuri vaikutus tekoälyn vastaukseen.
Tekoälyä pitäisi kouluttaa paljon, jotta se olisi tasa-arvoinen. Onko se mahdollista? Siihen en osaa vielä vastata. Tekoälyn käyttäjien kouluttaminen sen sijaan on mahdollista!
Mikä meitä pidättelee, kun osaamista on?
Suomessa on paljon osaamista ja taitoja, joita voidaan valjastaa hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. Suomalaisilta kuitenkin puuttuu rohkeutta haastaa ja tehdä asioita eri tavalla totuttuun nähden. Jo peruskoulussa, korkeakouluista puhumattakaan, pitäisi kannustaa oppilaita keskusteluun, rakentavaan väittelyyn ja esiintymiseen. Tässä voisi ottaa mallia Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Vastuullisuuden näkökulmasta me vastuullisuusammattilaiset olemme onnistuneet siinä, että kestävyysasioista tiedetään enemmän, niistä puhutaan, lainsäädäntö ohjaa yrityksiä vastuullisempaan suuntaan ja rahoitusmarkkinat painottavat myös vastuullisuusnäkökulmia.
Olemme epäonnistuneet siinä, ettemme ole saaneet riittävää muutosta aikaan. Olemme kuunnelleet liikaa vastakkaisia näkemyksiä ja tyytyneet pieniin muutoksiin, hyväksyneet markkinatalouden rakenteita annettuna ja antaneet hiljaisten äänten pysyä hiljaisina. Jotta asioita tapahtuu, tarvitsemme lisää rohkeutta, ravistelua ja haastamista.
Suomessa helposti tuudittaudumme ajatukseen, että meillä todella on oikeanlaista osaamista. Mutta onko osaaminen sellaista, jota tarvitaan nykyisten ongelmien ratkaisemiseen, uusiin mahdollisuuksiin tarttumiseen ja tulevaisuuden kestävään rakentamiseen?
Riikka Rantakari on Excellence Finlandin asiantuntijakumppani vastuullisuusteemoissa. Rantakari on mukana Laatupäivässä ja moderoi paneelia otsikolla tekoälyn vastuullinen käyttö. Panelistit ovat Eeva Ketola (Esperin johtoryhmä, Esperi Care Oy) ja Anna Lahtinen (Vanhempi tutkija, tekoäly ja innovaatiot, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu).
Maailman laatupäivää (World Quality Day) juhlitaan tänäkin vuonna marraskuun toisena torstaina
Laatupäivä järjestetään virtuaalitapahtumana 12.11.2026 kello 9–13.15. Tämän vuoden teemana on: Mikä meitä pidättelee, kun osaamista on? Tapahtumassa puhumassa ovat filosofi ja ajattelija Frank Martela, toimitusjohtaja ja perustaja Riikka Rantakari Fitcommilta, professori ja johtaja Tua Björklund Aalto-yliopiston Design Factorysta, yliasiamies Atte Jääskeläinen Sitralta sekä toimitusjohtaja Siamäk Naghian Geneleciltä. Tapahtuma on maksuton kaikille jäsenillemme!
Tule mukaan! »Lue myös nämä
Katso kaikki artikkelit »- Muutosjohtaminen, Yhteisö
- Asiantuntijablogi, Yhteisö