Tua Björklund: Epäsuotuisassakin ajassa pitää uskaltaa ideoida, kokeilla ja innovoida

• Asiantuntijablogi, Yhteisö
• Julkaistu: 28.09.2026

Jos sinun pitäisi antaa yksi käytännön neuvo yritykselle tai organisaatiolle, joka haluaisi saada ideat nopeammin liikkeelle, mikä se olisi?

Tehkää kokeilusta helpompaa. Suurimmassa osassa yrityksiä on jo paljon luovia ideoita, mutta ne jäävät pöytälaatikkoon tai omaan päähän, jos niiden kokeilemisen kynnys on tehty liian korkeaksi. Tai jos aina priorisoidaan jotain muuta kiireellistä, ideat hautautuvat arjen työkuorman alle.

Muutaman ison kehitysprojektin rinnalla kannattaa olla meneillään useita pieniä projekteja. Innovointi on numeropeliä, sillä iso osa ideoista ei toimi todellisuudessa. Kun on paljon pieniä kokeiluja, saadaan nopeasti selville, mikä toimii ja mikä ei. Näin myös resursseja saadaan suunnattua oikein.

Mikä on johdon tärkein tehtävä ideoinnin ja innovaatiotoiminnan vauhdittamisessa?

Ajattelen, että johdon tehtävä on luoda innovoinnille tilaa organisaatioon. Sen voi tehdä monella tavalla: joko antamalla mandaatin työajan käyttämisestä ideointiin tai luomalla foorumin, jossa omia ideoita voi viedä eteenpäin. Monet ideat vaativat myös testaamista asiakkaan kanssa tai materiaalien hankkimista, joten budjetissa on hyvä olla hengitystilaa nopeille hankinnoille. Ei ole tarkoitus, että erilaisiin kokeiluihin tai hankkeisiin panostettaisiin isoja summia, vaan pointti on luoda hengitystilaa ja pieniä summia jo ideoinnin alkuvaiheeseen, jotta isot panostukset osataan kohdistaa paremmin.

Suomalaiset tykkäävät verrata itseään Ruotsiin. Onko niin, että ruotsalaisilla ideat muuttuvat helpommin kokeiluksi ja konsepteiksi ja lopulta liiketoiminnaksi?

Isossa kuvassa monet suomalaiset ja ruotsalaiset toimintatavat ovat linjassa keskenään eli ollaan enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Eroja tulee esimerkiksi siinä, että ruotsalaiset firmat ovat perinteisesti olleet parempia markkinoinnissa. Toisaalta Ruotsissa on huomattavasti enemmän alkuvaiheen pääomaa.

Jos halutaan tehdä jotain uutta, kaikki eivät koskaan tule olemaan asiasta samaa mieltä. Suomessa positiivista on se, ettei ihmisiä tarvitse saada heti samalle sivulle diskuteeraamalla. Innovaatiotoiminnassa on ihan hyvä olla tiettyä oman polun kulkemista ja päinvastaistenkin ideoiden kokeilua. Tavoitetilahan on, että kokeilun loppuessa kaikki ovat samalla sivulla ja yhtä mieltä tuloksista. Alussa tai matkan varrella samaa mieltä ei tarvitse olla. Kukaan ei ole viisas etukäteen.

Mikä meitä estää?

Esteitä ilman muuta on. Niitä on monella eri tasolla idean kehityspolulla. Jos meillä ei ole tarpeeksi tiiviitä suhteita asiakkaisiin, emme löydä tietoa kokeilun arvoisista asioista, eikä meillä ole myöskään paikkoja kokeiluille.

Toinen iso este on se, että jos meillä on koko ajan hirveä kiire toteuttaa, ei jää aikaa miettiä seuraavaa tai toisenlaista toteutusta. Jos joku asia toimii juuri nyt, se ei tarkoita, että se toimisi aina. Ennemmin tai myöhemmin vanha lakkaa toimimasta.

Innovoinnista ei kannata odottaa sellaista hyvää, tasaista aikaa, koska sellaista ei välttämättä koskaan tule. Kiireessä tai epäsuotuisissakin olosuhteissa meidän pitää saada vietyä pieniä kokeiluja ja kehityspolkua eteenpäin.

Tua Björklund on Design Factoryn johtaja ja tuotekehityksen professori Aalto-yliopistossa. Laatupäivässä Björklund puhuu otsikolla Miten innovaatiotyötä voidaan vauhdittaa yrityksissä.