Merja Ranta-aho / Elisa Oyj: Erinomaisuutta arjessa johtamalla
Kevään Q-Prof-seminaarin toisena puhujana oli Elisa Oyj:n henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho puheenvuorolla ”Erinomaisuutta arjessa johtamalla”. Merja Ranta-aho on ihmisten, toiminnan ja organisaatioiden kehittäjä. Hänelle johtaminen on muutoksen johtamista ja jatkuvaa parantamista. Merja Ranta-aho työskentelee henkilöstöjohtajana Elisalla, jossa ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi valmentava johtaminen, ketterät organisaatiot, jokapäiväinen oppiminen ja työn merkityksellisyys.
Kymmenen vuotta sitten Elisa Oyj:llä tehtiin päätös, että voitaisiin olla jotain muuta kuin keskinkertaisia. Vuonna 2018 teetettiin Laatukeskuksen kanssa kansainvälinen EFQM-arviointi, josta Elisa sai korkeat pisteet ja jotka johtivat Suomen laatupalkintoon. Kymmenen vuotta sitten teleoperaattorit eivät olleet palveluntarjoajien tai laadun edelläkävijöitä ja tähän Elisa halusi muutoksen.
Elisalla noudatetaan jatkuvan parantamisen ideologiaa, ja etusijalla on yhteinen näkemys – saa kokeilla, saa erehtyä ja saa tehdä virheitä. Jatkuvan parantamisen ajatus siitä, ettei mikään riitä käännettiin yhdessä tekemisen iloksi. Yhdessä etsitään aina uudestaan ja uudestaan viisaampia tapoja tehdä päätöksiä. Isossa organisaatiossa sääntöjen ja ohjeiden jalkauttaminen on haastavaa, siispä Elisalla päätettiin luoda yhteiset arvot, perusperiaatteet, joiden puitteissa toimitaan.
Elisan kolme perusperiaatetta:
- Keskitymme tuottamaan arvoa asiakkaalle.
- Laatu on jokaisen asia.
- Voimme aina olla vielä vähän parempia.
Jatkuvan parantamisen kulttuurissa pitää pystyä ottamaan riskejä sekä myös hyväksyä, ettei kaikki onnistu aina ensimmäisellä kerralla. Silloin kun kokeillaan ja opitaan, niin onnistutaan. Yhdeksi tärkeimmäksi kokeilukulttuurin luomiseksi kerrottiin avoimet keskustelut, joissa saa rohkeasti nostaa esiin erehtymisiä. Aina ei tarvitse onnistua, eikä se oikeastaan ole edes mahdollista. Siinä vaiheessa, kun henkilöstö oppii jatkuvan parantamisen syklin ja metodit, alkaa tapahtua ihmeitä.
Entä miten lähteä haastamaan itseään siinä vaiheessa, kun asiat ovat aika hyvin? Tavoitteellinen parantaminen on toiminnan muuttamista; jos siis toimit niin kuin ennenkin, et voi olettaa tuloksien muuttuvan.
Elisalla asetettiin tavoite siitä, millainen työnantaja he ovat. Elisa oli vuonna 2008 Great Place to Work -kriteerien mukaan hieman yli 3,20 (asteikolla 1-5). Tavoitteeksi asetettiin päästä yli 4. Tavoite oli haastava, mutta sitä lähdettiin pala palalta purkamaan ja mietittiin yhdessä, miten saadaan porukka loistamaan ja hehkumaan. Joka kvartaali esimiehet saivat tulokset oman tiiminsä henkilöstökyselystä. Huonojen tuloksien tullessa, mietittiin yhdessä mitä pitää tehdä toisin. Tässä hyödynnettiin aina tiimiä, koska heillä on selkeä kuva siitä, mitä pitäisi tehdä.
Vuonna 2016 Elisa saavutti tavoitteensa ja pääsi kriteeristössä yli neljän. Tavoite ei olisi onnistunut ilman henkilöstön osallistamista mukaan päätöksentekoon. Henkilöstökin haluaa olla mukana päättämässä, miten he voisivat kohdella asiakkaita paremmin. Elisalla kuka tahansa voi olla toiselle valmentaja, tämä vaatii uteliaisuutta ja auttavaa asennetta, jotka omalta osaltaan vievät tekijöitä eteenpäin oikeaan suuntaan.
Elisa Oyj:n vinkit muutosjohtamiseen ja jatkuvaan parantamiseen:
- Luovu kontrollista, ihmiset haluavat merkityksiä ja vastuuta.
- Ainut mitä kannattaa johtaa on muutos, jotain tapahtuu joka tapauksessa.
- Ennustamisesta siirryttävä enemmän ennakointiin ja kokeiluun.
- Johtajuus ajatellaan usein asemana, mutta johtaminen kuuluu kaikille.
Susanna Ketola
markkinointikoordinaattori, Laatukeskus